perjantai 5. heinäkuuta 2013

Mannerlaattojen liike

kartta Free World Maps

geologia.fi on aiheesta Ari Brozinskin kirjoittama laattatektoniikka

Kuinka monet olivatkaan katsoneet maapallon karttaa huomaamatta sitä, ennen kuin saksalainen Alfred Wegener (1880-1930) julkaisi kirjan The Origins of Continents and Oceans (Maanosien ja merten alkuperä) vuonna 1915.

Hän hahmotteli näkemäänsä ja mietti mielessään - eikös Etelä-Amerikka ja Afrikka ole hiukka sen näköisiä, että ne olisivat joskus olleet kiinni toisiissan? Mites tuo Arabian niemimaa on ikäänkuin vääntynyt irti Afrikasta ja Aasiastakin aivan kuin se olisi joskus ollut ehjä kappale...

Wegener näki, mutta maailma ei tahtonut oikein hänen havaintoaan ottaa vakavasti. Miten ihmeessä nyt valtavat mantereet voisivat liikkua tuolleen? Ei tunnettu mitään mekanismia, joka sen saisi aikaan pyörivällä pallollamme.

U-boot 995 Laboen merimuseo Kiel
kuva wikimedia
Toinen maailmansota merkitsi suunnattomia kärsimyksiä ja hävitystä, mutta se oli myös ihmiskunnalle pakollinen teknisen kehityksen vuosikymmen. Saksalaisten U-boot oli pelottava ase merillä, mutta sen myötä sukellusvene-teknologia kehittyi ja rauhan tultua ihmiset alkoivat liikkua työkseen syvälläkin merenpinnan alla.

Tutkimuskäyttöön rakennettujen sukellusveneiden avulla voitiin 1950-luvulta lähtien kartoittaa merenpohjissa olevia murtumia ja syvennyksiä ja seurata siellä tapahtuvaa geologista  toimintaa. Näin saatiin uutta tietoa, joka mullisti maapallon pintakuoren historian tutkimuksen, kun alettiin ymmärtää mannerlaattojen liikettä (plate tectonics).

Tajuttiin, että Wegener oli ollut oikeassa - Afrikka ja Etelä-Amerikka todella ovat kerran olleet yhteistä mannerta ja ajautuneet sitten kauas toisistaan jättäen Atlantin valtameren väliinsä.


Valtavat telaketjut

Ne jyrää meit...!!  Panzerkampfwagen IV
kuva wikimedia

Maailmansotien olennaiseksi aseeksi kehitettiin tykkiä ja konekiväärejä kuljettava vahvasti panssaroitu vaunu, jonka mahdoton paino edellytti uudenlaisen tavan liikkua - telaketjut.

Valtaisat mannerlaatat liikkuvat hieman samalla periaatteella kuin panssarivaunut ja telaketju-traktorit. Toiselta reunalta laatan reuna painuu toisen laatan alle ja sen aines sulaa magmaksi ja toiselta reunalta uutta maata pursuaa jäähtymään merenpohjaan saumakohtaan. Vauhti ei ole suuren suuri, mutta kyllä painoakin piisaa liikkujalla.

Mannerlaattojen telaketjut
kuva wikimedia 
Geologit ahkeroivat tänään keräten tietoja mannerlaattojen liikkeistä tänään ja muinoin ja näin on muodostunut kiehtova ja hyvin vaikeasti tajuttava kokonaiskuva maapallon pintakuoren historiasta.

Telaketju auttaa ymmärtämään laattojen liikettä, jalkapallo maapallon rakennetta - kotiplaneettamme pinta ei suinkaan ole yksinkertainen pallo, vaan erittäin monimutkaisten voimien vaikuttama herkkä ja ihmeellinen iho, joka muistuttaa hieman nahanpaloista kudottua jalkapalloa.

Jos tahdot tutustua syvemmin mannerlaattoihin, googlaa plate tectonics ja opiskeltavaa riittää!


Käytännön merkitys?
No onhan tuo mukava tietää, että näin Parkanon kalkki Päiväntasaajalta on hiljalleen telaketjuilla kulkenut Napapiirin tuntumaan  - no ei ihan niin pohjoiseen.

Mutta mitä hyötyä on tämmöisestä teoreettisesta maankuoren tutkimuksesta, geologiasta.

Nämä liikkeet nyt eivät ole ihan niin nättejä meidän ihmisten kannalta, saumakohdat ovat maanjäristysten lähteitä ja Tyynen valtameren ympäröivä tulirinki on saumakohdasta pursuavia tulivuoria täynnä jne.

Että kyllä tällä hieman käytännönkin merkitystä on. Jos vaikka sattuu asumaan saumakohdasta, Kuolleen Merenkin käsittävästä Itä-Afrikan hautavajoamasta noin 20 kilometrin päässä... Tai jos joku on onnistunut vuokraamaan jenkeistä kodin Kaliforniasta San Andreas sauman tuntumasta.


Maanjäristyksen keskuksia (epicenter)
kuva wikimedia


2 kommenttia:

  1. Pari kokemusta tästä mannerlaattojen liikehdinnästä. En siis ole varsinaisesti sitä nähnyt, sillä ne muutamat sentit vuodessa, jonka määrän Afrikka ja Etelä-Amerikka edelleen seilaavat, ei näy silmille - paitsi avaruudesta otetuissa valokuvissa.

    Mutta muistan, kun seisoin Islannissa sen halkeaman päällä, josta meille sanottiin, että toinen puoli on matkalla kohti Eurooppaa ja toinen kohti Amerikkaa. Jos seisoisimme tässä muutaman miljoonan vuotta, putoasimme alas.

    Toinen kokemus Itä-Afrikan hautavajoamasta. Olin vuosien aikana lukuisia kertoja katsellut Jordanin laaksoa ja Kuolluttamerta ja kertonut opastettaville ryhmille, että tämä on osa Afrikkaan asti ulottuvaa maankuoren repeämää. Sitten oli puhuttelevaa katsella samaa raitaa Afrikassa ja jopa asua kolme vuotta Tansaniassa saman laakson alueella. Näytin Etiopiassa ja Tansaniassa oppilailleni maapallon kartasta juovaa, joka näin yhdistää Pyhän maan ja heidän maansa. Opiskelijat olivat tästä kovin innoissaan.

    VastaaPoista
  2. Hauska kontrasti tuossa sulla: "tuore" halkeama ja "hieman" vanhempi.

    Geologian kellot ovat niin käsittämättömän hitaita, että hankalaa ymmärtää noita liikkeitä edes.

    VastaaPoista