 |
| Corres riutta, Australia |
Mekin teimme työtä käskettyä, ja evankeliumin kertomuksen antaman esimerkin mukaan olimme soutaneet syvään veteen ja laskimme verkkomme sinne (Lk 5:4). Siellä kun näimme melkoisen kalaparven, josta riittäisi porukalle maittavaa syömistä moneksi päiväksi.
Aurinko kilotti siniseltä taivaalta, vesi oli puhdasta ja kirkasta, kalastajien mieli iloinen ja saalis varma. Kuinka paljon Jumalan hyviä lahjoja saimme nauttia täällä maailman varhaisessa aamussa, luomiskertomuksen viidentenä päivänä!
Verkon narut kiristyivät, kun mahtava apaja siihen takertui ja oikein porukalla sitä ryhdyimme kiskomaan ylös. Veneemme kallistui verkon suuntaan, niin painavaksi se oli käynyt.
Vaan sitten... ugh...
Ryksis, räksis, poksis! kamalaa loisketta ja rätinää ja veneemme keikkui ja oli kaatua verkon suuntaan, niin että eno putosi toiselta laidalta veteen että molskis!
Pari miestä tarvittiin hänet sieltä paatin turvaan nostamaan ja pientä paniikkia oli katseessaan ... eikä suotta.
Kiskoimme veneeseen, mitä verkosta oli riekaleita ja joitain kalan kappaleita ja mulkoilimme vihaisesti lähellämme meressä saaliiseensa ilmeisen tyytyväisenä uiskentelevaa Isoa Kalaa. Ei tehnyt kenenkään mieli kättä tai jalkaa nyt kirkkaaseen veteen kastaa.
Joku jo ennätti miettimään, "mitäs se Jumala tämmöstä on tänne kalojen paratiisiin luonut? Veneestä pudonneelle enolle olisi voinut käydä todella huonosti."
 |
| Dunkleosteus - Härmän häijyin! Kala saattoi kasvaa 10 metrin pituiseksi kuva Weekly DinoFacts |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti