torstai 18. heinäkuuta 2013

Saavumme Miguashan vuoristomaisemiin

Miguashan maisemia devonikaudella.
Taiteiljan tulkinta
kuva Miguashan kansallispuisto
Kun usva alkoi hälventyä kokoonnuimme Antairin kannelle hämmästyneinä katselemaan aivan uudenlaisia näkymiä ja ilmastoa. Jo tutuiksi käyneet Gogo-muodostuman matalan trooppisen korallimeren ja aaltojen huuhtomien rantakallioiden sijasta olimme kuin Norjan vuonnoilla, Dolomiittien tuntumassa pohjois-Italiassa tai jossain Sveitsin tai Nepalin maisemissa. Lumi vain puuttui korkeimmiltakin huipuilta, sen verran lämpöisempi maapallon ilmasto on.

Mahtava Appalakien vuorijono on vasta äskettäin muodostunut samassa mannerlaattojen liikkeessä, jonka yhteydessä tapahtui matkamme alussa Walesissä todistamamme Varaisic vuoriston nousu (Broadhaven fault).

Ranskan Reunion saaren nuorta geologista maisemaa
kuva www.blacktomato.com

Nuorelle geologiselle maisemalle ominaisia ovat näkemämme vuorten ja laaksojen terävät muodot. Vuosimiljoonien kuluessa ne sitten rapautuvat, kuluvat.

Kolin eroosion kuluttamaa kalliota
kuva Luontoon.fi © 2013 Metsähallitus

Lopulta jäljelle jää kuin oskankohta vanhaan hirsilattiaan, Ukko Kolin nyppylä Pielisen rannalla, missä kerran uljas vuoristo piirsi pilviä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti