keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Muutos matkasuunnitelmaamme

Devonikauden elämää esittelevä vitriini
linkistä pääsee museon fossiili-galleriaan
Illinois State Museum
Aamiaisen jälkeen ehdotin matkasuunnitelmamme muuttamista. "Vaikka meillä täällä Gogo koralliriuttojen parissa riittäisi eliniäksi tutkimista, niin rikas on luonto täällä maapallon varhaisen historian kulmalla, eiliset tapahtumat muuttavat tilannettamme."


Gogo muodostelmasta löydettyjä kaloja
kuva Palaios

"Täältä löydetään tulevaisuudessa yli 50 eri kalalajin jäännöksiä ja valtavasti todistusaineistoa koralliriuttojen keskellä liikkuneista eläimistä. Me varmaan saisimme verkkoihimme vielä monia muita ennen tuntemattomia kala-lajeja ja voisimme täydentää ruokailuamme katkaravuilla, hummereilla ja monella muulla herkulla. Kalojen moninaisuus on aivan sykähdyttävä ja käsittämätön."

"Vaan nyt olemme todenneet, että laivaveneellä tuonne riutoille soutelemaan lähtö saattaa olla hengenvaarallista koko venekunnalle. Ehdotan siksi, että nostamme ankkurit ja suuntaamme täältä trooppiselta merialueelta seuraavaan matkamme kohteeseen."

Venäläinen devonikauden batrioliptis-kala
kuva Saint Petersburg Paleontological Laboratory

"Ehdotukseeni on turvallisuutemme lisäksi myös toinen erityinen syy Gogo-muodostelmasta on löydetty äärimmäisen tärkeä fossiili, joka on parhaillaan nykyajan tutkijoiden erityisen huomion kohteena. Sillä on nimittäin suuri merkitys selviteltäessä koko elämän kehitystä maapallolla ja myös omaa biologista taustaamme. Mutta voidaksemme ymmärtää tämän löydön merkitystä paremmin, meidän tulisi tutustua ensin Miguashan prinssiin."

Kukaan ei pannut vastaan, enon putoaminen veneestä oli jokaisella mielessä ja tuolla ihanan värikkäässä ja elämää vilisevässä trooppisen meren paratiisissa väijyvä julma kuolema.

Näin päätimme ja helppottuneena joku vääräleuka joukostamme alkoi hyräillä Tiikerihaita


TIIKERIHAI
Yö taas palmujen ylle saa. Rantaan maininki raukeaa.
Siellä tuoksussa tuulien kuulet laulun hiljaisen.

Laulu lemmestä kertoo näin kuinka nuori mies merta päin
lähti helmen nyt löytääkseen, rakkaalleen sen antaakseen.

Vaan julma tiikerihai, vaaniva tiikerihai, silloin saaliikseen
nuoren miehen vei saanut helmeään hän ei.

Nyt on niin yksinäinen tyttö tuon nuorukaisen.
Kun hän rintaansa murheen suuren sai tuotti sen tiikerihai.

Aallon välkkeeseen loistaa kuu. Rannan hiekalle heijastuu
yksi ainoa varjo vain nyt ei toista nähdä lain.

Poissa varjo nyt toinen on. Laulu loisteessa kuutamon
kaikuu. Syyn siihen tietää kai

Vaan julma tiikerihai, vaaniva tiikerihai, silloin saaliikseen
nuoren miehen vei saanut helmeä hän ei.

Nyt on niin yksinäinen tyttö tuo nuorukaisen.
Kun hän rintaansa murheen suuren sai tuotti sen tiikerihai.

Sanat Juha Eirto

ja tietysti Olavi Virran tulkinta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti