Jumalan luonnonpuisto - Lagerstätte

Adam antaa nimiä eläimille
William Blake (1810)
kuva aima007

Paratiisikertomuksessa Jumala tahtoo auttaa yksinäistä Adamia - Eevaa ei ole vielä luotu - ja samalla käyttää häntä mielenkiintoisessa tehtävässä

Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen." Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania.1 Ms 2:18-20

Tästä olisi paljonkin keskusteltavaa, mutta aiheenamme on nyt erikoisen puhutteleva kohta ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi.  

Näemme, että Adamin olemukseen kuuluu asioiden nimeäminen. Se tapahtuu luontevasti, ja varmaan alkaa jo aivan ihmisen lapsuudesta asti - äiti ja isä osoittavat asioita pienokaiselle, ja tämä koettaa toistaa niiden nimiä! Nenu, suu, kissa, puu... Äiti ja isä puolestaan oppineet nimet lapsena ja kouluissa ja osaavat nimetä asioita ehkä monellakin eri kielellä, Aku Ankka, Donald Duck. Äiti ja isä ovat toki antaneet lapselleenkin nimen.

Jumala, joka tuntee meidät nimeltä, ei kertomuksessa käske Adamia varsinaisesti tekemään mitään, vaan Hän itse tuo eläimet ihmisen nähtäväksi ja panee merkille, miksi mies niitä kutsuu.

Samalla Jumala tietenkin testaa, olisiko jokin näistä - vaikkapa hevonen, norsu, koira, kissa tai boa käärme, Adamille sopiva kumppani. Vaan eivät lemmikkieläimet ole sitä, mitä perusmies kaipaa...


Jumalan luonnonpuistot

Kalojen kivettymiä Green River muodostumasta Kalliovuorilta Yhdysvalloista
Kyseessä on eoseenikaudelle ajoitettu Lagerstätte
 kuva wikimedia

Laajennan tätä Paratiisikertomuksen ajatusta nyt seuraavalla tavalla: Isä Jumala on pannut merkille melkoisen Adamin ja Eevan jälkeläisten kehittämän taksonomian ja uusia nimiä annetaan yhä, kun löydetään aiemmin tuntemattomia eläin, hyönteis, kala, lintu tai kasvilajeja jne.

Luomiskertomuksen mukaan Taivaallinen Isämme on antanut itselleen luomistyöstä arvosanan "hyvä" ja odottaa, että me ihmisetkin antaisimme Hänelle kiitoksen ja kunnian näistä teoista (Room 1).

Mutta pitkäänhän pyhä Kolminaisuus meidän kellojemme mukaan oli yksin tällä planeetalla ilman luomakunnasta löytyvää keskustelukaveria. Monet ihmeelliset luomukset ovat nimettöminä kadonneet sukupuuttoon kauan ennen Adamin luomista, toiset muuntuneet ja kehittyneet aivan toisenlaisiksi.

Uskon, että Isä Jumala on Paratiisikertomuksen tapaan tuonut nähtäväksemme näitä aiempia tekojaan erityisillä järjestelyillä, että saisimme mekin niitä hämmästellä Hänen kanssaan. Kutsun näitä näytön paikkoja "Jumalan luonnonpuistoiksi", sillä niissä muinaista elämää on säilynyt harvinaisen hyvin.

Niitä luonnonpuistoja ei tunneta koko maailmassa montaa ja jokainen niistä on tavattoman arvokas (luettelo tärkeimmistä tässä). Matkamme etappi, Gogo formaatio, auttaa ymmärtämään, miten elämän nousi merestä liikkumaan ja hengittämään kuivalla maalla.

Erityisen hieno esimerkki Jumalan luonnonpuistosta ja siitä, kuinka Jumala tuo eläimiä Adamille näytille, on esilinnun maailmankuulu fossiili Saksasta. Herramme meni todella pitkälle, jotta saisimme nähdä, miten elämä nousee maasta lentoon.

Lagerstätte
Paleontologit kutsuvat näitä muinaisen elämän säilymiskohtia proosallisemmin saksalaisella nimellä Lagerstätte sananmukaisesti "säilymispaikka". 

Konzentrat-Lagerstätten ovat kerrostumia, joissa on paljon fossiileja, esimerkiksi eläinten luita (konsentraatio).

Konservat-Lagerstätten sisältävät poikkeuksellisen hyvin säilyneitä fossiileja. Kanadan vuorten Burgess Liuske on kambrikauden tutkimuksen avainkohde ja Gogo riutta Australiassa myöhemmän devonikauden kaloja sisältävä paleontologian aarreaitta.