torstai 4. heinäkuuta 2013

Paraisten kalkki ja Devonin rantakalliot

Paraisten kalkkiklouhos. Huomaa paksut kerrostumat kalkin yläpuolella.
Kuva Saaristokaupunki Parainen

Istumme iltaa mukavassa Crimdon Dene hotellissamme Torqayssa. Mainio illallinen maittoi päivän retkeilyn jälkeen.  Joku on lumoutunut Agatha Christien kirjaan Cat Among Pigeons (Kissa kyyhkyslakassa 1960), eikä tiedä muun maailman menosta. Toinen yrittää ratkoa The Times lehden sunnuntaista sanaristikkoa puhisten itsekseen aina välillä. Osa meistä miettii teekuppien äärellä porukalla kiven historiaa. Mikä tässä mättää?

Devonin kalkkipitoiset rantakalliot kun ovat maailmankuulut rikkaista fossiilikentistään. Suomen kallioperä taas on suurimmaksi osaksi jääkausien parturoimaa ja silottamaa graniittia ja siitä rapautunutta soraa ja hiekkaa. Toki muutakin kiveä on - kansallisesti kuuluisaa on Paraisten seudun kalkkikivi. Siitä ei kuitenkaan ole löydetty muinaisten kalojen kivettymiä, joista Englannin Rivieran peruskalliossa on taas melkoinen Pietarin kalansaalis saatu.

Mistä johtuu suomalaisen kalkkikiven köyhyys, elämänmerkkien puute? Siinäpä puheenaihe.

kuva Paraisten teollisuusmuseo
Joku läppää läppäriänsä ja sieltähän löytyy heti mitä mielenkiintoisinta kertomaa Paraisten teollisuusmuseon sivulta. Luemme sieltä mm.
Paraisten teollisuusmuseo sijaitsee Nordkalkin kalkkikivilouhoksen vieressä, Skräbbölentien ja Kaivostien risteyksen vieressä. Museo avattiin vuonna 1982. Kalkkilöydyksillä on ollut suuri merkitys Paraisille aina 1300-luvulta saakka. Museon kokoelmat kertovat monipuolisesti Paraisten Kalkkivuoriosakeyhtiön toiminnasta paikkakunnalla.
...
Pohjoismaiden suurinta avolouhosta voi katsoa näköalapaikalta. Vuonna 2005 avattu geologianäyttely "2000 vuosimiljoonaa" jatkaa.
Näyttelyssä kävijät voivat osallistua "aikamatkalle" aikaan, jolloin Paraisille niin tärkeä kalkkikivi syntyi. Parainen on geologisen kehityksensä aikana sijainnut leveysasteilla, joiden ilmasto-olosuhteet ovat aivan toisenlaiset kuin nykyään. Vulkaaniset kivilajit ja kalkkikivi kertovat ajasta, jolloin nykyinen Etelä-Suomi sijaitsi lähellä päiväntasaajaa, sekä trooppisista meristä ja aktiivisista tulivuorista. Tekstien ja kuvien avulla kerrotaan milloin, missä ja miten kalkkikivi on muodostunut.

Näyttelyssä kerrotaan myös Paraisten kaivoksessa nykyisin louhittavista kivilajeista, fossiileista ja erityisesti kauniista mineraalista, pargasiitista, joka on saanut nimensä paikkakunnan mukaan.
Lue koko kirjoitus Paraisten teollisuusmuseo
Toteamme hieman englantilaisittain nenäämme nostaen "tämä taitaa olla suurelle yleisölle tarkoitettua tekstiä"
Haluamme näet välttämättä tietää enemmän, paljon enemmän
  • Miten niin Parainen ollut Päiväntasaajan tuntumassa?
  • Miten Nuoren maan kreationistit suhtautuvat Paraisten etelänmatkaan?
  • Miten Paraisten kalkki on muodostunut ja jäänyt harmaan graniitin keskelle?
  • Miksei suomalaisessa kalkkikivessä ole kaloja - vai onko?
  • Minkä ikäistä Paraisten kalkki oikein on maapallon pintakuoren historiassa?
  • Kuinka tämä ikä on määritelty?
Mutta saamme saaristokaupungin antamalta sivulta kuitenkin jo alustavaa käsitystä asiasta - ai että ihan 1300-luvulsta asti... Tässä on myös hyvinkin veirailun arvoinen matkailukohde kotimaassa, kun sille suunnalle on menoa.



PARAISTEN TEOLLISUUSMUSEO

Kaivostie 1, 21600 Parainen
yhteyshenkilö: museoamanuenssi Anne Bergström
puh. 050 596 2112
Museo on avoinna 15.6. - 14.8. ti-su klo 11 - 16 tai sopimuksen mukaan (juhannuksena suljettu).
Sisäänpääsy:
aikuiset 2 euroa, lapset ilmaiseksi
Puhelin: 02 458 1452 tai 050 596 2112
Sähköposti: pargas.hembygdsmuseum@parnet.fi
Kotisivut: www.pargashembygdsmuseum.fi/fin 


Lähettänyt klo

5 kommenttia:

  1. Κέρβερος4. heinäkuuta 2013 klo 20.40

    Teollisuusmuseossa en ole päässyt käymään, mutta Finnsementin sivulla puhutaan kalsiitista, metamorfisesta kivilajista. Metamorfinen kivi taasen on sedimentti- tai magmakivilaji, jossa on tapahtunut muutoksia esim. kiderakenteessa. "http://fi.wikipedia.org/wiki/Metamorfinen_kivilaji"
    Paraisten teollisuusmuseon sivulla puhutaan myös aktiivisista tulivuorista ja tämä syntynyt kalkkikivi, CaCO3 voi sisältää hauskan syntyhistorian. Wikin mukaan kalkkivuori olisi jopa 2E9v ikäistä.
    http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Calcario1Ez.jpg
    Mites tällainen väittämä nyt taas sopii YEC-piireihin?
    Niin ja mites se sopii Mikon kalenteriin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown4. heinäkuuta 2013 klo 20.48

      Jätin tämän tarkoituksella museon esittelyn tasolle, on hyvä että syvennät aihetta.

      Koska tässä ei ole fossiileja kysessä voi olla huomattavan vanhaa kalkkikiveä, kuten sanot, jolloin asia selittyisi, samoin sen sekoilu graniitin kanssa.

      oikein mielenkiintoista - jos jaksat, kerberos - kerro meille enemmän tästä kivestä joka on siis ehkä miljardi pari vanhempaa kuin Devonin kalat.

      YEC ihmiset eivät ole suostuneet lähtemään tälle kalaretkelle mukaan monesta kutsustani huolimatta. Suomi on vapaa maa.

      nähdäkseni kalat ja niihin liittyvä maapallon historia ovat äärimmäisen kiinnostavia ja nekin kuolinisku nuoren maan kreationismin ajoitukselle.

      Poista
    2. Unknown4. heinäkuuta 2013 klo 21.05

      Hetkinen, tartteen nyt vähän kelata... Sanot että tuliperäistä, eli silloinhan Paraisten kalkkikivi ei olisi sedimenttikiveä ollenkaan... Kuten tuossa sanot.

      Paljon on minulla näissä oppimista ja tiedossa aukkoja, meinasi mennä tuo kokonaan ohi ettei kaikki kalkki ole merenpohjan kerrostumaa...

      Poista
  2. Κέρβερος4. heinäkuuta 2013 klo 21.52

    Minunkin tarvii opiskella lisää, mutta pisti silmääni tuo vulkaaninen "arvattu" toiminta Paraisilla joskus kauan sitten päiväntasaajalla. Tekstissä puhutaan aktiivisista tulivuorista. Sellainen uljas toiminta voisi muokata eloperäisen kalsiumin jopa kalkkikiveksi ja kerrostaa niitä kalkkivuoriksi Paraisten malliin. Metamorfiset kivethän ovat muokkautuneet uudelleen esim kiderakenteeltaan syntymänsä jälkeen, olkoon sedimenttejä tai laavakiviä - siis molemmista voi tulla metamorfisia. Lähtöasetelman pitää olla myös sellainen, että tuo kalkki kasutuu yhteen paikkaan ja sen päälle voi taas kasautua sedimenttejä. Vaan ei hötkyillä, mutta arvaan, että Partekin löydöksille löytyy perusteltu syy. Olisi kai se hienoa, että eteläsuomessa olisi vuori täynnään 2mrd vuotta vanhojen eliöiden kalsiumia. Vaan sopiiko se elämän kalenteriimme mitenkään? Ajoitusarvaus Paraisten esitesivulla oli karkeahko- pari mrd-vuotta. Nyt pitää Googlailla.
    Lupaan myös käydä tuolla teollisuusmuseossa tänä- tai ensivuonna kohnaamassa lisää asiasta.

    VastaaPoista
  3. Κέρβερος4. heinäkuuta 2013 klo 22.07

    Suomalainen sana ooliitti oli sellainen, mihin en enää löydä käännöstä, mutta eikö sekin lity tähän kiviasiaan, mutta ei kyllä enää kaloihin, paitsi jos tuo Paraisten vuorikin olisi fossiiliperäistä?

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)