sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Veikkoseni - uskon, että käveli!

kuva xseeerede2012 kuvagalleria aiheesta

Ymmärsin kyllä, mitä Veikko kysymyksellään ajoi takaa: uskonto sisältää epätieteellistä ja suorastaan tieteen vastaista aineistoa.

Jeesuksen tapauksessa väitetään, että joku semmonen 80 kg painava aikuinen kolmekymppinen mies voisi kävellä sandaalit jalassa veden pinnalla. Tämä on vastoin kaikkea sitä, mitä tiedämme luonnosta ja sen laeista.

Ja niinhän se on. Siksi sitä kutsutaan ihmeeksi.

Joten en voi mitenkään todistaa Veikon tavoin ajatteleville, en itselleni, enkä kenellekään muulle, että raavas mies voisi kävellä Kinneretin järvellä vajoamatta siihen. Jos voisin, kyseessä ei olisi ihme, vaan jokin luonnonlakien mukainen tapahtuma.

Se, että uskon evankeliumien luonnonvastaisen kertomuksen, ihmeen, kuinka Jumalan Poika sinä yönä menetteli, ei merkitse, että minä ihmisen lapsi voisin lähteä tuohon merelle tallustelemaan.  Pietari sitä yritti, vaan onneksi Jeesus oli lähellä!


Evankeliumien kertomukset
Epäilijöitä auttaa sekin, että evankeliumien kertomat tapahtumat ovat yksityiskohdissaan erilaiset ja painottavat tapahtuman yhteydessä eri asioita - olisi nyt edes Raamatun todistus yhtenäinen!

Selasin Veikon kanssa Uuden testamentin lehtiä ja luimme sieltä ne kolme kohtaa, jossa tästä puhutaan devonian ajan meren velloessa kirkkaana ja väärentämättömänä ympärillämme. Siinä riittikin keskustelua, kun vertailimme evankeliumeja toisiinsa ja minusta oli mukava, kuinka Veikkokin innostui tarkastelemaan tekstejä ennakkoluulottomasti.

Veikko ei uskonut, että ihminen voisi kävellä veden päällä ja minulle oli annettu usko, että Jeesus Nasaretilainen niin on Kinneretillä kerran tehnyt ainoalaatuisessa tapahtumassa, joka ei ole toistunut. Tämä tapahtui Jumalan Sanan lihassa olemisen päivinä.

Markuksen evankeliumi 
Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä edeltäkäsin vastarannalle Betsaidaan sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. Jätettyään hyvästit hän meni vuorelle rukoilemaan.

Illan tullessa vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa. Hän näki, että opetuslapsilla oli täysi työ soutaa vastatuuleen. Neljännen yövartion vaiheilla hän tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. Kun he näkivät hänen kävelevän vettä pitkin, he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. Kaikki he näkivät hänet ja säikähtivät. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö."

Hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli tyyntyi. Opetuslapset olivat hämmästyksestä suunniltaan. Sekään, mitä leiville tapahtui, ei ollut avannut heidän silmiään. Niin paatuneet heidän sydämensä olivat.
Mk 6:45-52


Huomioitasi: _ _ _ _ _


Matteuksen evankeliumi
Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä vastarannalle edeltäkäsin, sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin. Vene oli jo hyvän matkan*päässä rannasta ja ponnisteli aallokossa vastatuuleen.

Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin. Kun he näkivät hänen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." Silloin Pietari sanoi hänelle: "Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin." "Tule!" sanoi Jeesus. Pietari astui veneestä ja käveli vettä pitkin Jeesuksen luo. Mutta huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?"

Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka veneessä olivat, polvistuivat hänen eteensä ja sanoivat: "Sinä olet todella Jumalan Poika."Mt 6:22-33


Huomioitasi: _ _ _ _ _


Johanneksen evankeliumi
Kun tuli ilta, opetuslapset menivät alas rantaan, nousivat veneeseen ja lähtivät kohti Kapernaumia, toiselle puolen järveä. Oli jo pimeä, eikä Jeesus vielä ollut palannut heidän luokseen. Tuuli puhalsi ankarasti, ja järvellä kävivät vaahtopäiset aallot. Kun he olivat soutaneet kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät. Mutta Jeesus sanoi: "Minä tässä olen, älkää pelätkö."
He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene jo tuli siihen rantaan, jonne he olivat menossa.
Joh 6:16-21
Huomioitasi: _ _ _ _ _

[Aiheesta käydystä kansainvälisestä keskustelusta lisää esimerkiksi engl. wikipedian artikkelissa]


Uskonto
Myönnän auliisti, että teologiset selittelyni ja tulkintani ja Raamatun roomalaisaikaisiin toisistaan poikkeaviin teksteihin perustuva näkemykseni ei täytä tieteellisen varmuuden vaatimaa laatua ja mittaa.

Toisin kuin professori Esko Valtoja näyttää ajattelevan, uskonto ei ole olemukseltaan yliluonnollista asiatietoa todellisuudesta.

Erinäiset kristityt näyttävät ajattelevan uskonnon roolista Valtaojan tapaan, tarkentaen, että aito kristinusko sisältää Raamatun autoritatiivisesti antaman yliluonnollisen tiedon todellisuudesta.

Uskonto on mielestäni uskontoa, ihan oma ainutlaatuinen ja lähtemätön alueensa ihmisen olemuksessa, jonka syvällinen perusta ei ole älyllinen tieto vaan sydämen usko.

Tämä avaa tietenkin helvetin portit keskustelulle, josta pieni osa on tämä kalareissu 2013 blogi!


2 kommenttia:

  1. Matteus ja Markus tuntuvat käsittelevän asiaa hieman eri kantilta. Luonnonvoimat ovat pienempiä ja ihmisten tunteet pelokkaampia. Johanneksella luonnonvoimat ovat mahtavia ja tunteet miedompia.
    Mat. ja Mark.: He pelästyvät "henkivoimia"; Jeesuksen yliluonnollisuutta enemmän ja Jeesus rauhoittaa heidät olemuksellaan "henkivoimallaan". Joh.: He pelkäävät luonnonvoimia, mutta Jeesuksen läsnäolo poistaa luonnonvoimien pelon (tarpeen), kun vene on jo perillä.
    Matt. ja Mark. Jeesus määrää soutajat matkalle.
    Matt.: Opetuslapset tunnustavat Jeesuksen Jumalan pojaksi.
    Mark.: Opetuslapset vaan hämmästyivät.
    Joh.: Opetuslapset vaan hämmästyvät.
    "...Uskonto on mielestäni uskontoa, ihan oma ainutlaatuinen ja lähtemätön alueensa ihmisen olemuksessa, jonka syvällinen perusta ei ole älyllinen tieto vaan sydämen usko...."
    - tuossapa mielenkiintoinen kannanotto ja liittyy voimakkaasti tähän avaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havaintosi ovat tarkkoja.

      On yrityksiä HARMONISOIDA evankeliumit yhdeksi yhtenäiseksi kertomukseksi, jossa erilaisuudet ja ristiriitaisuudet koetetaan silotella tasaiseksi.

      Mutta juuri se, että on neljä eri kertojaa ja niissä erilaisia painotuksia, erilaista tapahtumien kulkua, ristiriitoja, poikkeamia ja muutoskia, tekee evankeliumeista moniulotteisen kuvan.

      Ne eivät ole yksiulotteinen teksti, selkeä kertomus, vaan hologrammin tapainen paketti, jossa näkyy jos mitä ja jonka vivahteita ja trendejä akateemiset tieteen harjoittajatkaan eivät väsy tutkimasta yliopistoissaan ja laitoksissaan.

      Poista