Miguashan prinssi ja Erik Jarvik

kuva Palaeos

Anders Erik Vilhelm Jarvik (30 marraskuuta 1907 – 11 tammikuuta 1998) oli ruotsalainen paleo-eläintieteilijä, joka työskenteli intensiivisesti sarcopterygian (tai varsieväisen) Eusthenopteron parissa

Hänen pitkä elämäntyönsä kesti noin 60 vuotta. Jarvik tutki tämän kalan anatomiaa tarkemmin kuin kukaan muu ja teki siitä maailman parhaiten tunnetun selkärankaisen fossiilin,"
wikipedia (suomennos minun)

Erik Jarvik teki elämäntyönsä Ruotsin Luonnonhistorian museossa Tukholmassa vuodesta 1937 alkaen. Hänestä tuli siellä professori ja laitoksen johtaja vuonna 1960. Jarvik on kirjoittanut laajasti lihasjalkaisista (varsieväisistä) fossiileista ja julkaisi niistä kaksi merkittävää teosta

• Théories de l'évolution des vertébrés reconsidérées à la lumière des récentes découvertes sur les vertébrés inférieurs. Masson, Paris. 1960.
• Basic Structure and Evolution of Vertebrates, 2 Vols. Academic Press, London. 1980 

Kolmiulotteista mallinnusta ennen tietokoneita

Erik Jarvikin tekemä vahamalli näyttää sisäisiä onteloita ja hermokäytäviä
Eusthenopteron foordi kallossa
Kuva Miguasha National Park

Erik Jarvik tutki yksityiskohtaisesti Eusthenopteron foordi kalloa ja käytti siinä apunaan siivusarja tekniikkaa, jonka oli kehittänyt William Johnson Sollas ja jota kalojen fossiilien tutkimuksessa käytti ensimmäisenä Erik Stensiö.

Tuhottavaksi sopiva laadultaan heikko fossiili leikattiin ohuiksi siivuiksi. Leikkauspinta kuvattiin tarkasti ja sitten leikattiin taas siivu.kunnes koko fossili oli näin käyty läpi. Fossiilin sisäiset rakenteet näkyvät siivupintojen valokuvien sarjassa.

Ennen tietokoneiden aikaa työskenneltiin niin, että malli projisoitiin levylle ja ohuita vahakappaleita leikattiin sen mukaan. Tahmeat vahapalat voitiin sitten painaa kiinni toisiinsa ja näin saatiin kolmiulotteinen oikeassa mittakaavassa oleva malli kallosta ja sen sisäistä rakenteista, hermokäytävistä ja muista onteloista, joita fossiileissa muuten harvoin voidaan nähdä.

Näin oli mahdollista hylposti saada erilaisia kuvia kalan kallosta leikkaamalla vahamallia eri kulmissa. Koska vaha on tahmeaa, malli oli mahdollista kasata kokoon tämän jälkeen yksinkertaisesti painamalla halkaistut puoliskot takaisin yhteen. Samaa tekniikkaa käytettiin myös porolepiform Glyptolepis groenlandica tutkimuksessa.
wikipedia (suomennos minun)

Jarvik tärkeä mutta ohitettu 
Jarvik esitti Eusthenopteron (vakaa-eväinen) kalojen päiden tutkimuksen avulla teorian tetrapodeista, jonka mukaan nämä vedessä ja maalla elävät eläimet kuuluvat kahteen eri ryhmään, toiset salamantereihin ja toiset sammakoihin. Jarvikin mukaan amphibinen elämä kehittyi kaksi eri kertaa esihistoriallisella maapallolla.

Jarvik tutki myös keuhkokalojen anatomiaa ja keskinäisiä suhteita pitäen niitä suhteellisen alkeellisina gnathostomes, mahdollisesti holocephalan ja acanthodian sukulaisina, joita hän piti elasmobranch pikemmin kuin osteichthyan lajeina.

Hänen työnsä antoi paljon vertailevan anatomian klassisten ongelmien ratkaisuun, esimerkiksi

• selkärankaisten alkuperä 
• pectoral and pelvic girdles (?)
• eväparien alkuperä
• kalojen ja tetrapodien etu- ja päälaenluiden samankaltaisuudet 

Jarvik tutki Ichthyostegan anatomiaa, josta hän julkaisi laajan 1929-1955 otettuja valokuvia sisältävän teoksen.

Jarvik, E. (1996). The Devonian tetrapod Ichthyostega. Fossils and Strata, 40, 1-213.

Eräät Jarvikin näkemykset eivät sovi selkärankaisten paleontologian tutkimuksen yleisesti omaksumiin näkemyksiin. Hänen Eusthenopteron foordi anatomian työnsä on luonut perustan modernille tutkimukselle, jossa selvitetään siirtymää kalasta tetrapodiin.

Jarvik oli Ruotsin ja Ranskan tiedeakatemioiden jäsen sekä Order of Vasa ritari. Keuhkokala Jarvikia ja osteolepiform Jarvikina on nimetty hänen mukaansa.
wikipedia (suomennos minun... tarkista alkuperäinen!)

Eusthenopteron malli

Myöhäinen devonikausi 

Miguasha Quebeck Canada

wikimedia

Lue myös Eusthenopteron "kotisivu" Miguashan kansallispuiston sivulta