lauantai 10. elokuuta 2013

[HT] Taulukko

Opiskellakseni asiaa  tein yksinkertaisen taulukon  ensimmäisistä tetrapodeista (neliraajaisista selkärankaisista) ja kaloista, joilla oli jo niitä muistuttavia piirteitä.  Kaikkia tunnettuja lajeja taulukon käsittämältä aikaväliltä ei kuitenkaan ole mukana.

Mukana on tietoja ensimmäisistä löytöpaikoista ja -vuosista. Aika paljon näyttää tapahtuneen ihan viime vuosikymmeninä. Ichthyostega on kuitenkin jo 1930-luvulta.


Nimi
Ensimmäiset löydöt
Varhaisimmat fossiilit mvs ja devonikauden jakso
1931-1933 Itä-Grönlanti
363 Famennian
1987 Itä-Grönlanti (kallon osia jo 1933)
363 Famennian
Scat Craig, Skotlanti. Osasia löytynyt eri ajankohtina 1900-luvulla
368 Famennian
2004 Ellesmerensaari, Kanada
375 Frasnian
1972 Latvia
378 Frasnian
1985 (parempi 2005) Kimberley, Australia
380 Frasnian
1881 (J. F. Whiteaves) Miguasha
385 Givetian


Kolmea ensimmäistä, Ichthyostega, Acanthostega  ja Elginerpeton pidetään tetrapodeina, tässä tapauksessa alkusammakkoeläiminä. Ne olivat melko kookkaita, Acanthostega n. 60 cm, kaksi muuta jopa puolitoistametrisiä.  Ne eivät olleet varsinaisia maaeläimiä,  vaan elivät ilmeisesti matalassa vedessä ja veden ja maan rajavyöhykkeellä.

Tiktaalik:ia joku tutkija on halunnut kutsua 'fishapod':iksi koska sitä voi sanoa kalojen ja tetrapodien välimuodoksi.Yli metrinen vonkale.

Muita pitänee sanoa kaloiksi, mutta niillä on tetrapodimaisia piirteitä.

8 kommenttia:

  1. Hieno helposti ymmärrettävä taulukko. Mielenkiintoista! Suom. wiki myös kertoo vahvojen evien tarkoituksen olleen vauhdinottoa varten Eusthenopteron:eilla. Niin ja aitotumallisia selkarankaisia selkäjänteisiä lienivät.
    Tavallaan jännittää myös tämä ehkä omamme historiamme tutkiminen
    P.S. tänään sain Eeron kirjan ja sitä tässä lueskellaan.

    VastaaPoista
  2. Lisään tähän vielä hieman historiaa kaloistamme.
    530 milj, v. sitten ensimmäiset selkärankaiset kehittyvät leuattomasta kalasta, jolla on selkäjänne. Luokitteluissahan on selkärankaiset ja selkäjänteiset.
    460 milj, v. sitten kalamme jakautuvat kahteen ryhmään: luukaloihin ja rustokaloihin.
    440 milj, v. sitten luukalat vuorostaan jakautuivat taas kahteen ryhmään: varsieväisiin ja viuhkaeväisiin. Viuhkat ovat nykyistenkin kalojen esivanhempia ja näinollen meidän sukupuussa olisi elellyt varsieväisiä. Varsieväkaloilla arvellaan olleen alkeelliset keuhkot.
    417 milj, v. sitten arvellaan olleen varsieväisistä eronneita keuhkokaloja, millä oli kaksi varsin kehittynyttä keuhkoa, vaikka kiduksetkin olivat.
    Tästä eteenpäin voimme jo omin silmin katsella tetrapodeja ja tiktaalikeja devoniajassamme.
    Nyt en kyllä uskallakaan heittää virveliä, ettei tulisi syödyksi esi-isiä/äitejä ja sotkettua historian kulkua.
    Linkki: http://www.newscientist.com/article/dn17453-timeline-the-evolution-of-life.html?full=true#.Ugkr49K-18G
    Ja niinikään korjatkaa, jos asiavirheitä havaitsette!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitähän mä sanoin jo aikaisemmin, että ei olla 'affenia' (viuhkaeväisiä :-)

      Poista
    2. Kohdassa "Tiktaalik" sivulla:

      http://creationwiki.org/Transitional_form#Tiktaalik

      annetaan pari linkkiä ICR:n sivuille, missä koko kalamme kyllä ammutaan alas.
      http://creation.com/tiktaalik-roseae-a-fishy-missing-link
      ja
      http://www.icr.org/article/2962/
      Että tällaista.

      P.S. Totta puhuit kun kielsit meidän affenia olevamme :-)
      Enkä vielä silloin tuota edes tiennyt.

      Poista
    3. Täytyy tunnustaa, etten minäkään tiennyt kuinka tieteellisesti oikein kommentoinkaan 'affenia' :-)

      Tuosta creation.com:in Tiktaalik-artikkelista: Enpä ole varma, tekeekö se täyttä oikeutta evoluutioteoreetikoille. Väittävätköhän evoluutiotutkijat esim. Panderichthyksen olevan Tiktaalikin suora esi-isä tms? Ihan kuin olisi niin oletettu artikkelissa, vai ymmärsinkö väärin. Voivathan nämä löytyneet fossiilit, tai jotkut niistä olla esim. suhteellisen lyhyitä itsenäistyneitä sivuhaaroja polveutumispuussa - mutta silti kertovat uusien ominaisuuksien ilmaantumisesta omaa tarinaansa.

      Itse yritän pysyä varovasti maalaisjärjen puitteissa, enkä täysin purjein toitota evoluutioteorian puolesta, jos se vaikka olisi jollain tavalla puutteellinen. Mutta joka tapauksessa fossiilit kertovat hienosti siitä, kuinka vähitellen, vuosimiljoonien kuluessa, eliöille ilmaantuu uusia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat esim. uusien elinympäristöjen valtaamisen. Devonikaudella tetrapodit alkavat jo 'kurkkia' maalle ja hiilikaudella jalat ja selkärangat ovat jo niin paljon parempia, että pitkäaikainen maalla oleskelu onnistui. Ja entäs sitten se ilman valloitus...

      Poista
  3. Voisitko Hannu yst. lisätä taulukkoon absoluuttisen ajoituksen (milj.v) lisäksi geologisen kauden nimen - siluri, hiili jne?

    geologisten ajanjaksojen nimet kertovat paljon enemmän kuin pelkät vuosiluvut ja totumme porukalla vanhan - keski ja uuden elämän tärkeisiin termeihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Welcome back! Merkkasin taulukkoon vuosimiljoonien viereen devonikauden jakson. Hiilikauden jutut ovat kyllä kiinnostavia - ja oikeastaa kaikki muutkin kaudet. Niin - ehkä haluaisit tehdä vaikka itse jonkin laajemman taulukon, jossa on vähän toistakin näkökulmaa? Tämä oli tällainen 'zoomaus' lähelle aikakoneemme tämänhetkistä aikaa.

      Poista
    2. Kiitos.
      Tämä on juuri tarkoitus... zoomata. aineistoa on muuten niin valtavasti, että emme pääse keskittymään olennaiseen.

      Poista