Hauen laulu

Kuusi ja järvi
kuva Pentti Kuusjärvi 

Kalan aivotoiminnoista ja reflekseistä tiedämme ehkä jotain, mutta mitäs me oikeasti tiedämme kalojen aatoksista? Aaro Hellaakoski (1893-1952) johdattelee meitä kalojen hieman erilaiseen ajatusmaailmaan näin


Hauen laulu
Kosteasta kodostaan nous

hauki puuhun laulamaan
kun puhki pilvien harmajainjo himersi päivän kajo
ja järvelle heräsi nauravain
lainehitten ajo
nous hauki kuusen latvukseen
punaista käpyä purrakseen

lie nähnyt kuullut haistanut
tai kävyn päästä maistanut
sen aamun kasteenkostean
loiston sanomattoman

  kun aukoellen
  luista suutaan
  longotellen
  leukaluutaan

niin villin-raskaan
se virren veti
että vaikeni
linnut heti
kuin vetten paino
ois tullut yli
ja yksinäisyyden
kylmä syli.
Jääpeili 1928


.........
"Hellaakosken tunnetuimpia voimallisia runoja on ”Hauen laulu”. Runoilija kertoo runon syntyneen miltei valmiina. Ajankohtana oli elokuinen yö, jona hän ”puoliunen horteessa” nousi muutaman kerran jalkeille kirjoittamaan kynttilän valossa ”säejaksojen hyrinää”. Runon syntyä pohjustivat takana olevan kesän elämykset."
Oulun kaupunginkirjasto