Laivalla keskusteltiin jo ammoniiteista ja helmiveneistä, jotka ovat reissumme aikakaudella yleisiä. Molemmat ovat pääjalkaisia, joilla on samantapainen kierteinen kuori suojanaan.
Helmiveneitä pidetään varhaisimpina pääjalkaisina ja ihmeellistä on, että niitä elää vielä siellä nykyajassakin, josta tulimme. Hurjan kiinnostava minusta on se helmiveneen alkeellinen linssitön silmä, joka muistuttaa neulansilmäkameraa. Ammoniitit kuolivat tutkijoiden mukaan sukupuuttoon samoihin aikoihin kuin dinosaurukset.
 |
| Kohti fossiiliesiintymää |
Vuonna 2011 meillä oli Israelin matkallamme tilaisuus käydä katsomassa kiinnostavaa fossiiliesiintymää Negevin erämaassa. Paikka on nimeltään Makhtesh Ramon, Ramonin kraateri. Siellä on rinne, joka on täynnään kookkaita ammoniittien fossiileja. Nämä fossiilit tosin eivät ole aivan devonikautisia, vaan jostain dinosaurusten ajalta.
 |
| Ammoniitin fossiili |
Näiden eliöiden nimi ei vielä silloisen matkan aikana tainnut jäädä mieleen - joskus osa oppaan sanoista menee ohi korvien kun juoksentelee kameran kanssa ympäriinsä. Mutta onneksi asioita voi selvitellä jälkeenpäinkin.
Mikä on saanut aikaan, että nuo fossiilit ovat tuolla tavalla vieri vieressä, suurena esiintymänä? Vedenpaisumusko? Sitäkin vaihtoehtoa jotkut tarjoavat. Mutta pidän silti aivan uskottavana tällaista lukemaani selitystä: Kun ammoniitit kuolivat, ne ajautuivat aaltojen viemänä mataliin rannikkovesiin, ja näin niitä kertyi suuria määriä samaan paikkaan.
Vyörytätpä, Hannu, mielenkiintoisia juttuja. Minäkin olen käynyt Matkhtes Ramonissa ja ihaillut huikeaa kraateria, mutta en tiennyt silloin mitään ammoniiteista. Muistan kyllä, että geologiset kerrostumat tekivät vaikutuksen ja olivat osa sitä havaintojen ketjua, jotka vakuuttivat minua maailman pitkän iän puolesta.
VastaaPoistaOnpa huikea paikka. Jotain samaa noissa entisten elävien kohtaamisessa kuin tätitaivaalle katsellessa. Kovin pieneksi itsensä tuntee. Elämä on kovin nopeasti ohivilahtava hetki maailmankaikkeuden pyörteissä.
VastaaPoistaPs 144:3 Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Koetin googlailla ikää tuolle muodostelmalle. Vanhimmat osat 200 miljoonaa vuotta eli ollaan jurakaudella? Dinosauruksien ajassa. Ammoniitteja näyttäisi wikipedian taulukon mukaan esiintyvän devonikaudelta liitukaudelle http://fi.wikipedia.org/wiki/Geologiset_kaudet. Pyöreästi 300 Miljoonaa vuotta, sitten katoavat dinosauruksien kanssa?
Jep - tuntuu mukavalta, että on saanut ihan paikan päällä tuntumaa jäännöksiin dinosaurusten ajasta. Jotain huimaa siinä on...
PoistaTärkeää on kertaus! Ammoniiteista jäi huvittavana mieleeni toteamus aikaisemmissa osioissa ammoniittien päikkäreistä - ei ehkä juuri muuta. Nyt palautui asia kuitenkin mieleen ja tuli lukaistua pari wikinkin sivua pääjalkaisista. Geologiaan perehdyttämisjaksossa olette saaneet minut ansaan. Tottakai piti ostaa Paraisilta pargasiitin palanen ja paluumatkalla melkein ostin ammoniitin fossiilin, vaan oli melko kallis ja en kyennyt arvioimaan sen todellisuutta.
VastaaPoistaTämä ammoniittien spiraalimainen rakenne on myös fysikaalisesti varsin kestävä, etteipä aivan optimaalinen lujuusopillisessa mielessä. Kierteen kasvaessa rakenteet vahvistuvat tasaisesti ja kokonaisuus on hämmästyttävän luja. Luonnossa (biologiassa) on myös muita ihailtavia fysiikkaa koettelevia rakenteita esim. kitiini tai hämähäkin seitti.
Arvokkaita kuvia ammoniiteista etelä-Israelissa kraaterin pohjalla paljastuneista mesotsoisen kauden kerrostumista Makhtes Ramonin pohjalta.
VastaaPoistaTeetis meren elämää, kalareissullamme seilasimme proto-Teetiksellä!