 |
| Täysikasvuisena noin 1 cm pituinen Gardinerin sammakko, Seychelles kuva © R. Boistel/CNRS |
Sammakot eivät turhia kurnuttele, vaan urokset näin kosiomatkoillaan suloista seuraa etsivät. Ei hajun vaan äänen avulla.
Rokkiritarin tulkintana...
Ehkä maailman pienin, vain noin sentin mittaiseksi kasvava Seychellien saarella asustava Gardinerin sammakko (Sooglossus gardineri), on tässä isojen sukulaistensa kaltainen - vaikka sillä ei ole lainkaan korvia. Tämä menee kuin lastenlaulussa
Pienet sammakot, pienet sammakot, ne lystikkäitä on,
pienet sammakot, pienet sammakot, ne lystikkäitä on.
:,: Ei korvia, ei korvia, ei häntää ole niill' :,:
:,: Pupujussikat, pupujussikat, ne lystikkäitä on. :,:
:,: On korvia, on korvia, on hännän nypykkä. :,:
:,: Pikkuporsahat, pikkuporsahat, ne lystikkäitä on, :,:
:,: on korvia, on korvia, on hännän saparo. :,:
Koska lajilta puuttuu korvat, sitä on luonnollisesti pidetty kuurona.
Kuinkas kosinta tältä pikku-Sakulta sitten onnistuu, kun tuleva morsian ei edes kuule kurnutustaan?
Gardinerin sammakon tutkijat ovat nyt saaneet selville, että kyllä sekin kuulee, mutta ääni kulkee sisäkorviin suun kautta.
Aiheesta uutisoi Aamulehti tänään tavalla, jota moni ei edes kömmähdykseksi - tai kuten sanotaan "sammakoksi" - huomaa.
Seychellien saarivaltiossa Intian valtameressä elävä sammakkolaji on ratkaissut ovelasti sen, että sillä ei ole ulkoisia korvaelimiä, välikorvaa tai tärykalvoa. Se kuulee äänet suun kautta.
Ranskalaistutkijat tarvitsivat sammakon merkillisen kuulojärjestelmän salojen selvittämiseen muun muassa Grenoblessa sijaitsevan Euroopan synkrotronitutkimuskeskuksen ESRF:n supervoimakkaita röntgensäteitä.
Sammakoilla ei ole ulkokorvaa kuten ihmisellä. Niiden välikorva ja tärykalvo sijaitsevat iholla ruumiin pinnalla.
Ilman välikorvaa ääniaallot eivät pääse kulkeutumaan sisäkorvaan. Nisäkkäillä kuuloluut muodostavat sillan välikorvan läpi tärykalvosta nesteen täyttämän sisäkorvan rajalle.
Seychellien saarella elävällä Gardiner’s frog -nimisellä sammakkolajilla ei kuuloelimiä iholla ole.
Aamulehti 3.9. 2013
Huomaatko, kuinka luontevasti - ja lainkaan asiaa ajattelematta - anonyymi uutisoija kirjoittaa.
Seychellien saarivaltiossa Intian valtameressä elävä sammakkolaji on ratkaissut ovelasti sen, että sillä ei ole ulkoisia korvaelimiä, välikorvaa tai tärykalvoa.
Millä ihmeen mekanismilla suloinen pikku sammakko ratkaisee ongelmiaan kehittämällä itselleen suun kautta toimivat kuulokkeet? Näinkö muka kehitys kehittyy? Kyseessä ei näet ole vain lyhennetty ilmaisu evoluution prosesseista, vaan käsitteellinen ilmaus - laji kehittää itse itseään.
Aamulehden "sammakko" on yllättävän yleinen elämän kehitystä koskevissa teksteissä, kuten jo aiemmin toteseimme. Sammakon - tai muun lajin - kehityksessä on tämän ilmaisun logiikan mukaan puhtaan sattuman ja valinnan sijasta mukana selvää tarkoitushakuisuutta!
Koska A tarvitsee B niin se kehitti C.
Pienet sammakot ovat nerokkaita, sangen älykkäästi tehtyjä. Luonnontieteessä ei tunneta mitään mekanismia, jolla eliö voisi itse ohjailla omaa kehitystään.
Viisas viisas ihminen (homo sapiens sapiens) sen sijaan joskus kompuroivat viisasteluihinsa!
Popular Science
Aamulehden artikkeli väittää edelleen, että Kuulojärjestelmän arvellaan ilmaantuneen eläinkuntaan reilut 250 – 200 miljoonaa vuotta sitten.eli mesotsoisella ajalla.
The evolution of eardrums dates to the separation of Gondwana, the ancient supercontinent; the scientists suspect that the frog is a holdover from that time, unchanged due to its isolation on a few islands in the Seychelles, off the coast of Madagascar. By studying the Gardiner's Seychelles frog, they're hoping to gain some insight into what animals were like in Gondwana, and what made them different from more recently evolved animals.Ovatko meidän devonikauden kalamme sitten kuuroja?
Lue koko artikkeli Popular Science
Huutelemme rannalla: hei tiktaalik, miten menee? Vaan kuuleeko se?
View Larger Map
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti