Kalareissun 2013 työjärjestys

Onko tuttu kala?
Placedorm synnyttää
Kuva Victoria Museo, Australia

Olen edellä nostanut esiin Jukka Korhosen mainitseman kirjoituksen Cocktail: falsifying Darwinism via falsifying the Geological column

Olen näyttänyt scordovan kirjoituksen taustalla olevan lähteen, Richard Miltonin kirjan vuodelta 2000, ja hahmotellut pääpiirteissä scordovan tekstin sisällön.

Toivottavasti tämä Petrille ja muille riittää tässä vaiheessa tästä kirjoituksesta.

En aio ryhtyä tässä blogissa laajaan  geologian perusteiden käsittelyyn, vaan tarkoituksella rajaan tämän kalareissun kaloihin ja Kalojen aikaan.

Tutustumalla hyvin kalajuttuihin, tunnistamalla kalavaleita ja putsaamalla verkkoihin saamaamme saalista kaikki tässä scordovan heitossa tulee kyllä vastaamme.

Sen sijaan että käymme mutapainia tämän scordova tyypin ja ystäviensä kanssa, käymme tutkimaan Jumalan luomakuntaa ja siitä tehtyjä empiirisiä havaintoja kaloista, tieteellisiä teorioita, joilla näitä havaintoja on selitetty, ja ihailemme ja ylistämme kalan Luojaa ja pyydämme edelleen kiitollisina Hänen armollista siunaustaan tiedoillemme ja opiskeluillemme!

Kalareissulla siis fokus on paljon tarkempi ja kohdistetumpi kuin scordovan provokatiivisessa artikkelissa, tutkimusote on paljon paljon rankempi ja totuudellisempi ja lähestymistapa luontoon ja kaloihin kyselevä, oppiva, opiskeleva, ei "me tiedämme jo kaiken" ja ex cathedra tuomio Lyellin ja Darwinin huikeista saavutuksista tai munauksista... kummasta on kyse, sen näemme mutta vain kärsivällisesti kaloja narraten.

Gogo kaloja! Frasnian kausi.
Kuva palaeos.com

Jukka Rahkosen haaste - uniformitarianismi (3)

kuva scordova

Mielestäni nimimerkki Scordova edustaa hauskasti kreationisteillekin niin tyypillistä ad hominem argumentointia. Hän kertoi kuten jo edellisessä teskstissäni näimme, että Richard Milton on MENSA jäsen jolla siis polla leikkaa paremmin kuin tavallisilla kansalaisilla. Tärkeä on, että hän ei ole uskova vaan agnostikko, joten tekstin täytyy olla näinkin objektiivista ja luotettavaa:

The fact Milton was an agnostic suggested to me that considerations of facts and following the evidence wherever it leads might lead one to a different conclusion than the accepted mainstream view of fossil ages. One does not have to begin with the premise of YEC to conclude that the claims of the old ages of fossils have serious empirical difficulties.
scordova

Scordova nostaa mainitussa artikkelissa esiin seuraavat teemat:

• But what about radiometric dating?
• When I asked a geologist common sense questions about the process of fossilization, he threw a fit.
• What? The organism needs to buried with sediments and water quickly.
• Recording of geological history via a process of slow, steady change is represented by a school of thought known as uniformitarianism (founded by Lyell).
• In contrast, recording of geological history by a process of catastrophes is known as catastrophism. The recording process for the fossil layers based on the considerations above, is then mostly the product of catastrophes. This catastrophist school of thought was highly anti-Darwinian.
• We have the paradoxical situation where the fossil record accumulates, but then this must happen against the contrary forces of erosion. 
• Ariel Roth of Geoscience Research points out that reasonable estimates of erosion rates of 6 centimeters/1000 year would wipe out not only the geological “column” but even the continents above sea level in short order.
• On top of that, why aren’t the oceans saturated solutions of salt and minerals? If rain has been pouring on land and pumping salt and other minerals into the oceans, why aren’t they saturated?

 scordova 

Jukka Rahkosen haaste - uniformitarianismi (2)

Richard Milton
Inner Traditions Bear and Company (2000) 320 s.

Jukka Rahkonen viittaa toukokuun 27. 2013 Uncommon Descent sivuilla julkaistuun artikkeliin Cocktail: falsifying Darwinism via falsifying the geological “column”

Uncommon Descent sivut on omistettu Älykkään suunittelun aiheelle (Serving the Intelligent Design community). Kyseisen tekstin on laatinut nimimerkki Scordova ja web sivulla se on innoittanut jopa 157 puheenvuoroa.

Nimimerkki scordova kertoo kirjoituksensa taustasta

There is the forgotten book Shattering the Myths of Darwinism written by a non-creationist agnostic Richard Milton. Milton expressed his skepticism of mainstream claims of the old-age of the fossil record. His work further motivated me toward the idea that there could an empirically driven critique of the accepted ages of the fossils.

Richard Milton is a science journalist and design engineer based in London. He is a member of Mensa, the international high-IQ society, and writes a column for Mensa Magazine. He has been a member of the Geologists’ Association for twenty years, and did extensive geological research for this book. He has been featured on the BBC, NBC, and other television networks.

Miltonin kirjasta taas kerrotaan Amazon.com sivulla näin

Compelling evidence that the most important assumptions on which Darwinism rests are wrong. The controversial best-seller that sent Oxford University and Nature magazine into a frenzy. SHATTERING THE MYTHS OF DARWINISM exposes the gaping holes in an ideology that has reigned unchallenged over the scientific world for a century. Darwinism is considered to be hard fact, the only acceptable explanation for the formation of life on Earth, but with keen insight and objectivity Richard Milton reveals that the theory totters atop a shambles of outdated and circumstantial evidence which in any less controversial field would have been questioned long ago. Sticking to the facts at hand and tackling a vast array of topics, SHATTERING THE MYTHS OF DARWINISM offers compelling evidence that the theory of evolution has become an act of faith rather than a functioning science and that not until the scientific method is applied to it and the right questions are asked will we ever get the true answers to the mystery of life on Earth.

Miten siis on?  ID yhteisöä edustava Scordova sanoo, että kirja on jo unohdettu 2013, mutta Amazon.com mainostaa sitä huikeana tieteen kehdon Oxfordin yliopiston ja tiedemaailman korkealle arvostaman Nature lehden kuumana perunana...

Pitääkseni kalareissun blogien tekstit toivottuun tapaan napakoina - ja toivottavasti nappaavina - jatkan scordovan taustan selvittelyn jälkeen itse aihetta seuraavassa tekstissä.

Jos tähän mennessä olen jotain kirjoittanut pieleen, pyydän välittömästi oikaisemaan!

Jukka Rahkosen haaste - uniformitarianismi (1)

Jukka Rahkonen kirjoitti toisessa blogissa näin ja nimimerkki Petri toisti myöhemmin saman toivomuksen

Mikko peräänkuulutti kunnollista geologiaa. Tässä seuraavan linkin takana olevassa lyhyessä artikkelissa on hyvin asiallisia kysymyksiä, joita nykyiseen uniformitaristiseen näkemykseen liittyy. Ennenkuin niihin löytyy uniformitaristeilta järjellisiä vastauksia, kannattaa todella suhtautua kaikkiin kerrostumien ajoituksiin vääristä lähtöoletuksista johtuvina virheinä.
http://www.uncommondescent.com/creationism/cocktail-falsifying-darwinism-via-falsifying-the-geological-column/

Tämäkin alkuselvittely on siis kalareissullamme tarpeen, sillä nuoren maan kreationismin historiassa Lyellin edustaman modernin geologian kumoaminen on tietenkin ollut hyvin keskeinen teema. Kivettyneet kalat ja muut orgaaniset eliöt joko ovat vanhoja tai sitten eivät.

Uniformistisen geologian torjunnan nosti erityisesti julkisuuteen Nuoren maan kreationismin perusteoksiin kuuluva
Henry M. Morris ja John C. Whitcomb The Genesis Flood: The Biblical record and its scientific implications.  (1961)

Tämä kirja puolestaan ammentaa kanadalaissyntyisen George McCready Price (1870-1963) kirjoituksista. Vuonna 1906 hän julkaisi teoksen Illogical Geology: The Weakest Point in the Evolution Theory (Ristiriitainen geologia: evoluutioteorian heikoin kohta).

George McCready Price kuuluu Seitsemännen päivän adventisteihin ja koska hän uskoo Raamattuun kuten se on kirjoitettu, fossiilien todistuksen täytyy olla virheellinen. Pricen mukaan mitään geologisia aikakausia ei ole olemassa ja koko modernin tieteenhaaran perustaja, Sir George Lyell, on väärässä puhuessaan luonnossa tapahtuvista yhdenmukaisista geologisista prosesseista (uniformistinen prinsiippi): samanlaisen joen suisto tai uoma on kautta aikojen muodostunut suurinpiirtein samalla nopeudella.

Hän lupasi huikeat tuhat dollaria kenelle tahansa, joka pystyisi todistamaan, että yksi fossiili olisi toista vanhempi!

Pitääkseni kalareissun tekstit napakampina viittaa vain tässä omaan blogitekstiini vuodelta 2011, jossa kerron hieman tarkemmin asiasta.

Tämä siis yleisenä taustana nuoren maan kreationistien suhtautumisesta uniformistiseen prinsiippiin - sen täytyy olla väärässä, muuten he ja - God forbid - heidän tulkintansa Raamatusta on väärässä.

Tieteisusko, kommunismi ja evolutionismi

Tämän kalareissun alkuselvittelyissä, verkkojen putsauksessa ja siimojen kelaamisessa on puuhaa.

Tieteisusko
Petri näyttää lyövän "tieteisuskova" leiman jokaiseen, joka ottaa luonnontieteen vakavasti.

Tämä leima tarkoittaa lähinnä sellaista henkilöä, jonka maailmankatsomuksen mukaan vain kriittinen tiede tuo kestävää totuudellista tietoa siitä maailmasta, jossa elämme. Jos jokin asia on tänään tieteelle arvoitus, eiköhän se huomenna jo selviä. Mikään muu selitys ei ole vakavan huomion arvoinen. Uskonnot, taikausko ja muu sellainen eivät edusta hänelle mitään todellista, mutta niitäkin voidaan toki tieteellisesti tutkia kuten myös ns. paranormaaleja ilmiöitä.

Tieteisusko on käsittääkseni lähinnä oma filosofiansa ja tietoteoriaa, jonka maailmaan kuuluvat August Comten positivismi ja Ludwig Wittgnesteinin looginen positivismi.

Ymmärtääkseni modernissa teoreettisessa filosofiassa on kuitenkin todettu, että kaiken metafyysisen kieltäminen on itsessään metafyysinen väite.


Kommunismi 
G.W.F. Hegelin ajattelun tai sen tapaisen ajattelun seurauksena 1800-luvun alusta alkoi uudenlainen tieteellinen tutkimus, jossa entistä painokkaammin paneuduttiin ajassa tapahtuviin prosesseihin ja niiden seurauksiin.

Karl Marx tutki ihmisyhteisöjen vaiheita ja tunnisti pääoman, omistamisen ja työnteon perustavat tekijät taloudellisessa elämässä. Marx on nerokas ajattelija, jonka työn seurauksena ei vain sosiologia ja muut yhteiskuntatieteet, antropologiakin ja arkeologia, saivat valtavasti uusia vaikutteita.

Marx oli aktiivisesti mukana toimimassa myös löytämiensä totuuksien hyväksi ja yhdessä Engelsin ja muiden kanssa kehitti poliittisen ohjelman, jolla näiden periaatteiden mukaan yhteiskunta tulisi muuttaa. Hänelle merkittävä peruslähtökohta on materialistinen dialektiikka ja ateismi.

Kommunismi ei ole sama asia kuin marksilainen yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen tutkimus.

Isminä Marxin oivallukset ovat saaneet aivan uuden ilmeen 1900-luvulla etenkin Venäjän ja Kiinan vallankumousten myötä ja on monin paikoin myös ideologiana romahtanut. Kapitalismin kukistaminen ei sittenkään luonut sitä ihanteellista vääryydestä ja pahasta vapaata yhteiskuntaa, josta Karl Marx unelmoi.

Marksilainen filosofia ja yhteiskunnan talousrakenteiden kehityksen tutkiminen, feodaalisten aikojen analyysi, jatkunee kuitenkin kommunismin lopahtamisesta huolimatta.


Evolutionismi
Charles Darwinin nerokkaat oivallukset elävän luonnon kehittymisestä ja luonnonvalinnasta keskeisenä tekijänä ovat mullistaneet biotieteet ja niillä on ollut vaikutusta monella muullakin inhimillisen tutkimuksen ja tiedon aloilla.

Evolutionismi sen sijaan on kommunismin tapainen ideologia, jonka edustajat katsovat sen parhaaksi selitykseksi elämälle sellaisena kuin sen tunnemme maapallolla.

Evolutionismi on kaatumassa kommunismin tavoin, kun tiede edistyy ja sen perustana niin ratkaisevana pidetty sattuman rooli käy yhä mahdottomammaksi. Aikamme evolutionistit ovat antaneetkin sanalle sattuma jo aivan uuden merkityksen, joka on meille tutusta sattumasta kaukana.

Sen sijaan evoluutiotieteet jatkavat voittokulkuaan, evoluutio biologia ei ole riippuvainen harjoittajansa evolutionistisesta maailmankuvasta vaan elämän kehityksen arvoituksia tutkitaan tieteellisesti maailmankatsomuksesta riippumatta.

Keskustelua kalareissulla - G.W.F. Hegel

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831)
kuva wikimedia

Hegel on kaikkein vaikeimmin ymmärrettävä suurten filosofien joukosta. 
Bertrand Russell, History of Western Philosophy (1945)

Petri argumentoi viestissään professori Tapio Puolimatkan tapaan uskonpuhdistuksen tuoman Raamattu-realismin merkitystä havaintoihin perustuvan tieteellisen empirismin nousussa. Pelkkiin havaintoihin perustuvaa tieteenfilosofiaa edustaa esimerkiksi klassisen liberalismin isä, englantilainen John Locke (1632 – 1704) ja Valistusajan tieteen kehitys on tosiaan paljolti juuri havaintomenetelmien ja tarkkojen tulkintojen seurausta.

Petri kirjoittaa viestissään, että modernin geologian isä Sir Charles Lyell (1797 – 1875) ja hänen hyvä ystävänsä ja oppilaansa, naturalistisen kehitysopin isä Charles Darwin (1809 – 1882) palauttivat luonnontieteeseen dualismin, jossa ajattelun vapautta rajoitetaan ismeillä (naturalismi, evolutionismi, uniformitarismi).


Ajassa etenevät prosessit
Sen sijaan, että ryhtyisin tässä analysoimaan Petrin esittämiä näkemyksiä Länsimaiden tieteellis-teknisessä vallankumouksessa 1500-1700 luvulla, tuon venekeskusteluun mukaan kokonaan toisen näkökulman.

Minun nähdäkseni 1800-luvun huikeaa tieteen ja tutkimuksen kehitystä ajoi vahvasti eteenpäin hegeliläinen perustava filosofia, joka kiinnittää huomiota ajassa eteneviin prosesseihin. Käytän tarkoituksella yleistä ilmausta, vaikka suuri yleisö tuntee tänään G.W.F. Hegelin valtavasta tuotannosta varmaan parhaiten ns. dialektisen prosessin - teesi, antiteesi, synteesi.

Dialektiikan on tehnyt suomalaisille kansanihmisillekin tutuksi kommunismi: olihan Karl Marx (1818-1883) Hegelin filosofian oppilas ja kehittäjä. Tunnetusti Marx ja Engels korvasivat Hegelin "maailman hengen" (Weltgeist) persoonattomalla ateistisella dialektisella materialismilla, jossa aine eikä henki ajaa kaikkea kehitystä eteenpäin. (Materialismi versus idealismi.)

Kala-aiheemme kannalta keskeiset geologia ja evoluutio-teoria rakentuvat ajassa eteneviin prosesseihin, joiden analysointi on maapallon pintakuoren historian ja elämän historian tutkimuksen avain.

Diluvialismi ja fluvialismi
Kreationistit eivät ole suhteellisen äskettäin tähdeksi nousseen australialaisen John Hartnettin lumoissa, vaan he edustavat paluuta 1700- ja 1800-luvun geologien pohtimaan diluvialismiin.  (Termi tulee englannin sanasta deluge, vedenpaisumus.)

Kuinka suuret jokilaaksot ovat syntyneet?

Diluvialistit pitivät Raamatun kertomusta universaalista vedenpaisumuksesta parhaana selityksenä. Katastrofaalisen tulvan tuomat vedet ovat muokanneet vesireitit sellaiseksi majesteettiseksi laaksojen ja rotkojen maisemaksi kuin sen tänään näemme. Vedenpaisumus myös selittää geologien löytämät muinaisten ihmisten kallot ja luut: nämä ovat Nooan aikaisessa tulvassa hukkuneiden jäännöksiä..

Fluvialistist selittivät jokilaaksojen syntymisen myös veden avulla, mutta katastrofaalisen tulvan sijasta he puhuivat paljon pidemmistä ajanjaksoista, joiden kuluessa vesi on syönyt maastoa, kaivanut syviä jokilaaksoja ja pakannut maata paksuina kerrostumina suistoihin.

Tätä keskustelua 1800-luvun taitteessa on selostettu havainnollisesti lainauksin ja kuvin Minnesotan yliopiston sivulla.


Uniformitarismi
Sir Charles Lyell kiinnitti huomiota maanpinnan muodostumiseen kuuluviin ajassa tapahtuviin prosesseihin. Lyell ymmärsi saman asian luonnossa, mitä Hegel korosti filosofisilla kirjoituksillaan historian tärkeydestä, jonka hän itse oli oivaltanut Ranskan vallankumouksen vaiheita seuratessaan.

Tulvateorian edustajat puhuivat nopeasta, äkillisestä tapahtumasta, jossa vesimassat muokkasivat maisemat nykyisen näköisiksi.

Veden leikkaama Puys de Sancy on jokilaakson yläosassa
Kuva University of Minnessota

Lyell tarkasteli omana aikanaan seurattavia geologisia prosesseja, jotka etenevät ajan myötä. Tunnettu tuohon aikaan oli esimerkiksi Auvergnen seudulla Ranskassa olevan veden syömä jokilaakso. Se leikkaa ajassa nuoremman tuliperäisen kukkulan Puis de Sancyn halki. Uniformistinen geologinen teoria tarkoittaa yksinkertaisesti sanoen sitä, että geologiset muodostumat ovat kautta aikojen syntyneet ajan kuluessa suunnilleen samaa tahtia kuin nykyäänkin.

(Tietysti voidaan väittää, että tulva tämän leikkauksen ja jokilaakson teki - eli kaikki maailman veden syömät laaksot ja rotkot ovat saman ikäisiä. Jos joku ei ole Vedenpaisumuksen tekemä noin 5000 vuotta sitten, mitä tahtia se sitten syntyy?)

Glen Tilt, Skotlanti
kuva University of Minnessota

Melkoinen leikkaus!

Unifromistinen teoria on geologisten sekvenssien, toinen toisensa päälle ajan mittaan muodostuneiden kerrostumien, analyysin kivijalka.


Elämän kehitys eli evoluutio

Luomisen yksiköt
Raamatun luomiskertomus käsittää toinen toistaan seuraavia ajanjaksoja,  luomisen päiviä, mutta siinä Jumala luo taivaankappaleet, eläimet, kasvit ja ihmisen toisistaan täysin erillisinä yksikköinä. Luomisen käskysant ovat erillisiä "tulkoon valo", "viliskööt vedet kaloja", "lennelkööt linnut ilmassa", "luokaamme ihminen omaksi kuvaksemme".

Luomakunnan kehityksen sisäinen jatkuvuus
Hegelin filosofian ilmaisema ajassa tapahtuvien prosessien periaate sisältää jatkuvuuden ja muuttumisen, toisin kuin luomiskertomuksen modulaarinen kuvaus.

On jotain (teesi), joka aiheuttaa jotain (antiteesi) ja tästä seuraa sitten jotain (synteesi).

Tässä on käsittääkseni 1800-luvun tieteellisen ajattelun jäänmurtaja, joka on mullistanut koko länsimaisen sivilisaation. Kerrostuneisuutta ei tavattu ainoastaan maakerrostumissa ja muissa geologisissa ilmiöissä, vaan esimerkiksi yhteiskunnassa (Marxin luokkateoria), historian dokumenteissa (kirjallisuus, kansanperinne), ja Raamatussakin (Mooseksen kirjojen lähdeanalyysi). Nykyään sana "evoluutio" on käytössä lähes kaikilla tieteenaloilla.

HMS Beagle Tulimaassa etelä-Amerikassa Conrad Martens kuva wikimedia

Charles Darwin oppi Lyelliltä havainnoimaan maastossa näkyviä prosesseja, joiden tuloksena on syntynyt kallioihin ajassa toistaan seuraavia kerrostumia.

Näistä kerrostumista Darwin otti näytteitä etenkin HMS Beaglen risteilyllä (suurella kalareissulla) 1831-36 ja toi ne takaisin Englantiin. Näytteiden joukossa on esimerkiksi maailman suurimman tunnetun maaeläimen kallo, jonka Darwin löysi Tulimaasta, mutta ei pystynyt tunnistamaan.

Jättiläislaiskiainen, megatherium.
kuva Marj de ajo fosil

Darwin puntaroi vuosikymmeniä luonnossa tekemiään havaintoja ajassa tapahtuvista prosesseista. Vanhemmissa geologisissa kerroksissa - alla olevissa - oli elämänmuotoja, jotka ovat sukua mutta erilaisia kuin ylemmissä kerroksissa olevat. Miten tämä on ymmärrettävissä.

Kuva wikimedia

Darwin hyppäsi "yksilöllisen luomisen" ajatusmallista Hegelin prosessien jatkuvuuteen ja sanoi - elämä muuttuu ajan kuluessa, sama eläin on aiemmin ollut toisenlainen kuin se on nykyään.

Tämä on avain Darwinin sitten tekemään seuraavaan oivallukseen - mikä tätä muutosta ajaa? Darwin esitti, että Galapakokseslla hän näki toisistaan erillään olevilla saarilla sukua olevat eläimet ovat saaneet erilaisia muotoja. Hän esitti, että luonto valitsee olosuhteillaan sen muodon, joka parhaiten soveltuu ja joka voi sitten parhaiten lisääntyä ja jatkaa sukua.

Luonnonvalintaa on kutsuttu ihmiskunnan tieteen vaikuttavimmaksi tieteelliseksi teoriaksi.

Elämän kehitys ei Darwinin mukaan rajoitu vain lajin sisäiseen muuttumiseen, vaan hänen vallankumouksellisen kirjansa nimi oli Lajien synty (1859). Kuten nimi sanoo, teoksessa Darwin pyrkii osoittamaan elämän jatkuvuuden luonnonvalinnan ohjaamissa prosesseissa ajassa.

Darwin ei itse kyennyt lajin säilymisen ja muuttumisen mekanismeja selittämään mitenkään muuta kuin tilastollisesti huomioiden, mutta sittemmin Mendelin perintötiede ja moderni genetiikka ovat tietenkin tuoneet valtavasti lisää tietoa tähän kuvioon.

Vaan ihmisen on edelleen vaikea hyväksyä, että hän ei olisi Jumalan erityinen luomus vaan polveutuisi apinan kaltaisesta esi-isästä.


Mitä tällä on kalojen kanssa tekemistä?
Hegel, Lyell ja Darwin ovat kyllä siellä avainasemassa - kalojen maailmassa kuten Petri on jo tiedostanut.

Sillä emme me periydy vain apinasta vaan on sukutaulussamme myös kala!

Sillä oli aika, jolloin ei vielä ollut maalla liikkuvia eläimiä jalkoineen ja keuhkoineen, vaan ainoastaan elämää meressä, jota Kalojen aikana hallitsivat kalat.

Tarkoitus on tämän filosofoinnin jälkeen päästä asiassa yksityiskohtaisemmin tutkimaan Lyellin ja Darwinin ja muiden väitteitä, mutta erityisesti kaikkea sitä, mitä Jumalan luomista kaloista on saatu tietää naturalistisen luonnontutkimuksen keinoin.

Petrin argumentit numeroituna

Numeroin Petrin viestissä olevat kaloihinkin liittyvät argumentit, suorat lainaukset ruskealla fontilla.

1.Suhteellinen aika
Petrin provosoiva johdanto sisältää viittauksen John Hartnett nimiseen tiedemieheen ja kreationistiin, joka on Nuoren maan kreationisteille modernin fysiikan peruskivi. ApologetiikkaWikissä esitellään
John Hartnettin kosmologinen malli.

2. Uskonpuhdistus ja luonnontieteen etääntyminen Aristoteleestä
Modernin luonnontieteen nousu tapahtui 1500-luvulta lähtien, kun tutkijat vakuuttuivat Raamatun konkreettisen (anakronistisesti: "fundamentalistisen") ymmärtämisen pohjalta siitä, että siihenastisen auktoriteetin Aristoteleen edustama kreikkalaisen filosofian traditio olikin harhaanjohtava.

3. Ehdottoman varma tieteellinen totuus (tieteisuskovat)
Aristoteleelta muuten on peräisin mm. sellainen ajatus, että tieteellisen tiedon erottaa arkitiedosta se, että arkitiedosta poiketen tieteellinen tieto on ehdottoman varmaa - tässä suhteessa nykyajan tieteisuskovat ovatkin monesti eräänlaisia "käytännön aristotelikkoja".
Petri viittaa ApologetiikkaWikissa olevaan Larry Laudanin tekemään analyysiin rajanvetokriteereistä, joita Tapio Puolimatka on käsitellyt kirjoissaan uskon ja tiedon suhteesta.

4. Aristoteleen ideat
Kreikkalainen ajattelu oli dualistista: oli ikuiset aineettomat ideat ja ikuinen kaoottinen materia, ja nämä ideat sitten ilmenivät tässä materiassa melko hämärästi mutta kuitenkin riittävän selvinä, jotta niin ikään ikuinen ihmishenki pystyi järjellä päättelemään näkyvien kappaleiden "takana" olevat ikuiset ideat.  Tämä johti "nojatuoliluonnonfilosofiaan", joka ei vienyt luonnontieteitä eteenpäin.


5. Uskonpuhdistuksen raamatullisen konkretian vaikutus empirisen tieteen nousuun
Uskonpuhdistuksen konkreettinen raamatullisuus muutti ajattelun:

1. aineellista maailmaa ei ollut suinkaan järjestänyt mikään kreikkalaismallinen, yhtäältä ikuisten ideoiden, toisaalta ikuisen materian rajoittama demiurgi vaan kaikkivaltias Luoja, 
2. jolla ei sitä paitsi ollut edes ollut mitään kaoottisen materian vastusta voitettavanaan vaan joka oli itse materiankin luonut vapaasti juuri sellaiseksi kuin oli parhaaksi nähnyt. 
3. Siis millaiseksi, sitä ei voinut pelkästään järkeilemällä selvittää, vaan oli tehtävä empiiristä, tarkkoihin havaintoihin perustuvaa tutkimustyötä.

6.  Lyellin ja Darwinin aiheuttama tieteellinen taantumus
Näin sitten tehtiinkin - aina Lyelliin, Darwiniin ja kumppaneihin asti, jotka (yllätys, yllätys!) palauttivat tieteeseen dualismin: nyt ei enää voidakaan seurata havaintoja, minne ikinä ne johtavatkin, vaan uudet ismit (naturalismi, evolutionismi, uniformitarismi) rajoittavat tutkimuksen vapautta.


7. Kristillisen uskon tuoma korjaus tieteelliseen työskentelyyn
Kristitty on kuitenkin Kristuksen vapauteen vapauttama, ja niinpä modernin luonnontieteen isien tavoin Jumalan konkreettiseen kaikkivaltiuteen uskova Hartnett on taas seuraamassa havaintoja tarkasti. 

Kommenttini
Kirjoitan seuraavan puheenvuoron venekeskusteluun, jossa kerron omasta käsityksestäni Lyellin ja Darwinin asemasta luonnontieteen historiassa. Tekstini on silloin epäsuora kommentti Petrin argumentointiin, jolle syvyyttä antavat ApologetiikkaWikin viitatut artikkelit.

Suorana kommenttina kysymykseni Petrille kohtaan 4 - eikös tässä pikemmin kuvat Platonin kuin Aristoteleen filosofiaa?

Petri - argumentointia kalaveneessä

Koska kalareissumme vie kauas, aikaa on argumentoida kaloihin liittyvistä asioista. Nimimerkki Petri kirjoitti "Luojan todistajat" blogissa keskeisen viestin tieteen historiasta ja luterilaisuudesta. Kopioin tämän vahvasti luterilais-kreationistisen tekstin tänne kokonaisuudessaan, ettei jää epäilystä jonkin tärkeän asian jäämisestä pois ja voidaksemme analysoida Petrin argumentointia porukalla.

Petri kirjoitti

Kuten sanottu, ymmärrän kyllä Laodikean olleen oikeassa siinä, ettei jatkamisessa ole enää mieltä, mutta jostain syystä (ehkä ainakin osittain niiden Mikon kertomien satojen lukijoiden vuoksi) teen silti nyt niin:

Jotta keskustelemisessa olisi voinut olla mieltä, sitä olisi pitänyt käydä "interparadigmaattisesti" eli selkeästi siltä pohjalta, että nyt keskustelijoilla on ihan eri lähtökohdat ja on oltava erityisen varovainen siinä, että varmistaa ymmärtäneensä vastapuolensa oikein ennen jatkokommentointia.

Mikon avausteksti oli tosin tällaiselle keskustelulle huono lähtökohta, mutta kun hän lupasi keskustella analyyttisesti, niin lähdin sitten keskustelemaan analyyttisesti. - Tuloksethan on nähty - eikä sinulle tällainen keskustelutapa alun perinkään kelvannut (Mikon ex cathedra -tykitykset ilmeisesti antoivat paremmat "fibat"...).

Nyt olet kuitenkin vaivautunut lukemaan ainakin osan ApologetiikkaWikin Hartnett-artikkelista, mistä annan tietysti pisteet. Toinen kysymys vielä on se, ymmärrätkö myös, mitä luet. Tästä syystä seuraava selvitys:

Modernin luonnontieteen nousu tapahtui 1500-luvulta lähtien, kun tutkijat vakuuttuivat Raamatun konkreettisen (anakronistisesti: "fundamentalistisen") ymmärtämisen pohjalta siitä, että siihenastisen auktoriteetin Aristoteleen edustama kreikkalaisen filosofian traditio olikin harhaanjohtava. (Aristoteleelta muuten on peräisin mm. sellainen ajatus, että tieteellisen tiedon erottaa arkitiedosta se, että arkitiedosta poiketen tieteellinen tieto on ehdottoman varmaa - tässä suhteessa nykyajan tieteisuskovat ovatkin monesti eräänlaisia "käytännön aristotelikkoja"; ks. http://www.apologetiikkawiki.fi/wiki/Rajanvetokriteeri#Tieteenfilosofi_Larry_Laudanin_analyysi_keskustelusta)

Kreikkalainen ajattelu oli dualistista: oli ikuiset aineettomat ideat ja ikuinen kaoottinen materia, ja nämä ideat sitten ilmenivät tässä materiassa melko hämärästi mutta kuitenkin riittävän selvinä, jotta niin ikään ikuinen ihmishenki pystyi järjellä päättelemään näkyvien kappaleiden "takana" olevat ikuiset ideat.

Uskonpuhdistuksen konkreettinen raamatullisuus muutti ajattelun: aineellista maailmaa ei ollut suinkaan järjestänyt mikään kreikkalaismallinen, yhtäältä ikuisten ideoiden, toisaalta ikuisen materian rajoittama demiurgi vaan kaikkivaltias Luoja, jolla ei sitä paitsi ollut edes ollut mitään kaoottisen materian vastusta voitettavanaan vaan joka oli itse materiankin luonut vapaasti juuri sellaiseksi kuin oli parhaaksi nähnyt. Siis millaiseksi, sitä ei voinut pelkästään järkeilemällä selvittää, vaan oli tehtävä empiiristä, tarkkoihin havaintoihin perustuvaa tutkimustyötä.

Näin sitten tehtiinkin - aina Lyelliin, Darwiniin ja kumppaneihin asti, jotka (yllätys, yllätys!) palauttivat tieteeseen dualismin: nyt ei enää voidakaan seurata havaintoja, minne ikinä ne johtavatkin, vaan uudet ismit (naturalismi, evolutionismi, uniformitarismi) rajoittavat tutkimuksen vapautta.

Kristitty on kuitenkin Kristuksen vapauteen vapauttama, ja niinpä modernin luonnontieteen isien tavoin Jumalan konkreettiseen kaikkivaltiuteen uskova Hartnett on taas seuraamassa havaintoja tarkasti. Naura siis vain, naura niin viimeisen päälle pilkallisesti - niinhän epäaristotelikoille alun perinkin naurettiin - mutta muista: "Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa."
Petri 28. kesäkuuta 2013 18.37

Ikhthys ja Darwinin kävelevä kala

Ihmisen Pojan merkki

Ihmisen Pojan kala
kuva  Strathcona Park Presbyterian Church

Varhaisille kristityille risti oli julma teloitusväline, jota ei käytetty Jeesuksen merkkinä, symbolina. Sen sijaan varhaisista kohteista kuten Pietarin talosta Kapernaumista ja Rooman vainotun seurakunnan käyttämistä katakombeista ja muualta löytyy kala, kreikaksi ikhthys.

Efeson kuuluisa varhaiskristillinen symboli Ikhthys ja KhiRho
kuva wikimedia

ΙΧΘΥΣ  Ίησοῦς Χριστός, Θεοῦ Υἱός, Σωτήρ
Iēsous Christos,Theou Yios, Sōtēr

Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja



Darwinin kävelevä kala

Darwinin kala
kuva CreationWiki

Kalaan!
Jos ymmärrät, mistä Darwinin kalassa on kysymys, tervetuloa mukaan keskustelemaan aiheesta!

Jos et ymmärrä, 10x tervetuloa keskustelemaan aiheesta!

Tälle reissulle osallistujalle asia tulee harvinaisen selväksi, jos Pyhä Henki saa olla kanssamme johdattamassa meitä kaikkeen totuuteen.


Virsi 484
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

Zachris Topelius 1869. 

Suom. Martti Ruuth 1902. 

Virsikirjaan 1938.

Jeesus Kristus, Suuri Kalamies

Jeesus kutsuu ensimmäiset opetuslapset
Kuva Beechwood Cross

Ensimmäiset opetuslapset

Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla; he olivat näet kalastajia. Jeesus sanoi heille: "Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia."  He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Jonkin matkaa kuljettuaan Jeesus näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja hänen veljensä Johanneksen. Hekin olivat veneessä, verkkojaan selvittelemässä. Jeesus kutsui heti heidät. He jättivät isänsä Sebedeuksen ja tämän palkkalaiset veneeseen ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.
Markus 1:16-20

"Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia."
Markus 1:17 KR 1938


Jeesus tarjoilee kalaa vieraanvaraisesti

Galilean järven rannalla olevan Tabghan kirkon kuuluisa lattiamosaiikki
kuva wikimedia

Kuultuaan tästä Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä. Kun hän veneestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat.

Illan suussa opetuslapset menivät hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä on asumatonta seutua, ja päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa." Mutta Jeesus sanoi: "Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää." "Ei meillä ole mukana muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa", he vastasivat. "Tuokaa ne tänne minulle", sanoi Jeesus. Hän käski väkijoukon asettua nurmelle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, ja opetuslapset jakoivat ne väelle. Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista täyttä korillista. Syömässä oli noin viisituhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.
Matteus 14:13-21

Vieraanvarainen Jeesus osasi valmistaa tuoretta kalaa nuotiolla

Kinneretin rannalla varhain aamulla.
Kuva Bethel Springs Fellowship

Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte." Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon -- kaikkiaan sataviisikymmentäkolme -- verkko ei revennyt.

Jeesus sanoi: "Tulkaa syömään." Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: "Kuka sinä olet?", sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.
Johannes 20:9-14

Jeesuksen viimeinen kala-ateria ennen taivaaseen nousemista

Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille." He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan." Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
Luukas 24:36-43

Näemme Uuden testamentin kirjoituksista, miten Jeesus vieraanvaraisesti tarjoilee kalaa, osaa sitä itse taitavasti nuotiollakin valmistaa, pystyy neuvomaan ammattikalastajia verkkoineen ja joka vielä juuri ennen lähtöään syö paistettua kalaa, jam!

Jeesus on Suuri Kalamies, jolla on paljon seuraajia, joista Hän on tehnyt ihmisten kalastajia. Siihen taivasten valtakunnan nuottaan, verkkoon, kannattaa tarttua ja jäädä kiinni!

Viides luomispäivä ja Kalojen aika

Juutalaisen tavan mukaan vuorokausi alkaa illalla, kun kolme tähteä tulee näkyviin.

Raamatun luomiskertomuksen mukaan viidentenä päivänä Jumala loi kalat vesiin ja linnut lentämään taivaankannen alle.

Tätä päivää edeltää siis neljä päivää, jolloin ei ole kaloja eikä lintuja.

Tätä päivää seuraa siis päiviä, jolloin vedet vilisevät kaloja ja linnut kaartelevat taivaankannen alla ja myös kuivalla maalla alkaa virkeä elämä.


Vuorokausi mikä vuorokausi
Nuoren maan kreationistit katsovat, että luomispäivät ovat meidän kellomme tuntemia 24 tunnin vuorokausia, päivän ja yön vaihtelua normaalissa tahdissa.

Raamatullisina he katsovat myös, että luomiskertomuksen antama järjestys on tarkalleen oikea:

• Kolmantena päivänä Jumala teki viheriöivät kasvit kuivalle maalle, joka erotettiin vesistä.  
• Neljäntenä päivänä Jumala loi taivaankappaleet
• Viidentenä päivänä Jumala loi kalat ja linnut
• Kuudentena päivänä Jumala loi maaeläimet ja ihmisen.

Maapallon pintakuoren muodostumat ja kerrostumat nuoren maan kreationistit selittävät seurauksena suuresta maailmanlaajuisesta tulvasta, joka Raamatun kertomalla tavalla peitti korkeimmatkin vuoret.

Tällä apparaatilla varustettuna he käyvät sitten tutkimaan luontoa käyttäen sitä Prokrusteen vuoteen tavoin: matkustaja sovitetaan vuoteen mukaiseksi olipa hän siihen liian pitkä (katkotaan) tai lyhyt (venytetään).



Vanhan elämän aika
Luonnontutkijat ovat tutkineet maapallon pintakuorta ja siinä esiintyviä kerrostumia ja 1800-luvun tieteellisen geologian syntymisestä alkaen pohtineet myös katastrofaalista tulvateoriaa, esitieteelliseltä ajalta periytyvää fluvialismia, edustavien tutkijoiden kanssa.

On pohdittu esimerkiksi, miten Raamatussa vedenpaisumuskertomuksen yhteydessä mainittu Araratin vuori on noussut korkeuksiinsa nykyisen Turkin alueella.

Maapallon pintakuoren kerrostumien määrittelyn ja niiden sisältämien eliöiden jäänteiden perusteella on koetettu rekonstruoida planeettamme elämän historiaa. Yhden kaoottisen tulvan aiheuttaman sekamelskan sijasta esiin on tullut jokseenkin selkeä kuva toinen toistaan seuraavista ajanjaksoista, jotka edustavat erilaisten kasvien ja eläinten esiintymistä jatkuvasti muuttuvassa maapallon kuivan maan ja meren maisemassa.

Geologit ja paleontologit ovat määritelleet vanhan elämän ajan, kreikasta paleotsoinen, jolla on vahvat ominaispiirteensä, jotka nähdään kautta maailman. Vanhan elämän aikaa edeltävät nykyään yhä varsin heikosti tunnetut varhaisemmat elämän vaiheet aina maankuoren jäähtymisen ajoista alkaen.

Vanhan elämän kaudella on oma rytminsä, joka nykyisen näkemyksen mukaan käsittää kuusi suurta elämän kautta: Kambri, Ordoviki, Siluri, Devoni, Hiili, Permi. 

Koska kukin kausi alkaa aiemman elämän massiivisesta tuhoutumisesta voisimme runollisesti kutsua niitä luomisen päiviksi, joiden välillä ovat massakuolemien synkät yöt. Mutta runoilu ei tieteellisiä tosiasioita lisää, se on ihmisille toinen tapa ilmaista asioita, tässä tapauksessa ajanjaksottelua päivän ja yön vaihteluun verraten.


Kalojen aikakausi
Geologit kartoittavat tarkasti maankuorta ja sen kallioperustaa. Kaikkialta maapallolta löytyy tietynlaista kiveä ja sen sisältämiä kivettyneitä elämän jäänteitä, joille on annettu nimeksi ensimmäisen löytöpaikan mukaan Devonikausi.

Tätä aikaa edeltävän Silurikauden lopulla on ensimmäisiä merkkejä kaloista, mutta Devonikaudella kalat todella alkavat lisääntyä ja vilistä kaikkialla maapallon merissä ja vesialueilla. Ne ovat niin hallitsevia tällä ajanjaksolla, että sitä kutsutaan luonnontieteessä elämän historian "Kalojen aikakaudeksi".

Kalojen aikaa edeltävällä kaudella vilisee kyllä monenlaista elämää merissä, mutta niistä ei ole löydetty kaloja.

Kalojen aikakaudella vihreys alkaa lisääntyä kuivalla maalla, mutta kasvit ovat vielä aika erilaisia kuin nykyinen fauna (niitä on kyllä säilynyt nykyaikaan asti).

Kalojen ajalla maalla ei kuitenkaan ole juuri laisinkaan elämää, ilmasta happea ottavia eläimiä.


Luomiskertomus ja Devonikausi
Näemme luonnontieteen paljastavan maapallon elämän historiassa jakson, jolloin on kaloja, mutta ei vielä elämää kuivalla maalla.

Onko näin siis tiede todistanut luomiskertomuksen erehtymättömäksi totuuden lähteeksi?

Se on kysymyksenä aivan turha eikä auta ketään. Tiede etenee omien lakiensa ja käytäntöjensä mukaan täysin uskonnollisista auktoriteeteista ja pyhistä Kirjoituksista riippumattomana. Devonikauden tutkimuksessa ovat mukana kaikki kansat, joiden alueille näitä kallioita löytyy.

Vanhan elämän rytmi on todettu, ja tässä luomiskertomus on ainutlaatuinen vanhojen uskonnollisten kirjoitusten joukossa. Se ei kuitenkaan ole sama kuin luonnosta oppimamme rytmi, kuten jo auringon ja kuun luominen monta päivää maan jälkeen osoittaa.

Luonto on haastanut ihmisiä tutkimaan, miten elämä siirtyi merestä maalle, jossa sitä ei aiemmin ollut?

Luonto on haastanut ihmisiä tutkimaan, miten elämä alkoi lentää ilmassa, jota se ei alusta tehnyt?

Nämä ovat hurjan mielenkiintoisia tutkimsuaiheita, jotka ovat parhaillaan työn alla ympäri maailmaa.

Kristittyinä meillä on tuo Luojan allekirjoitus, Luomiskertomukset, jotka sanovat "Minä olen tämän kaiken tehnyt". Miten tarkalleen, siinä riittää tutkimista.

Olemmeko me siis kalojen jälkeläisiä, kuten Tuntemattomassa Sotilaassa Tampereen sosialisti kertoo yleisen naurun kohteeksi joutuen?

Sitä lähtisin tässä yhdessä tutkimaan, jos kalaseuraa löytyisi...

Ja Jumala loi kalan

Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit.

Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.

Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.
1 Ms 1:20-23

Näemme Raamatun alkulehdeltä, että on aika, jolloin vedet vilisevät kaloja ja linnut lentelevät ilmassa, mutta ei ole vielä maaeläimiä eikä ihmisiä.

Luonnontieteessä tunnetaan nykyään Kalojen aika, jolloin ei vielä ollut lainkaan maaeläimiä eikä ihmisiä. Tällä kalareissulla pyydystelemme niitä kaloja saaliiksemme.


Virsi 461
1.
Kiitä Herraa, yö ja päivä,
pimeys ja valokin!
Aurinko ja kuu, myös kiitä,
hän on tehnyt teidätkin.
Taivaan tähdet, hiljaisella
matkallanne kiittäkää.
Lähde, virta, meren laine,
ylistykseen yhtykää.

2.
Maailman te vuoret, laaksot,
Herraa kunnioittakaa!
Aamun kirkkaat kastehelmet,
Luojaa saatte heijastaa.
Kiitä Herraa, pienin kukka
laakson laajan liepeellä.
Metsän puut, te huminoikaa
Herran suurta nimeä.

3.
Kiitä Herraa, sadepilvi,
salama ja ukkonen!
Kiittäkää, te kidetähdet
tuiman talvipakkasen.
Kiitä, lumi, raekuuro,
kiitä, myrsky mahtava,
kiitä, leuto lännen tuuli,
illan rusko hehkuva.

4.
Kiittäkää, te Luojan linnut,
erämaiden eläimet,
retkillänne, loukoissanne,
kesyt, villit, nälkäiset!
Merten, virtain kalaparvet,
valasparvet, laulakaa,
kaikki luodut laadullanne
Herraa kunnioittakaa.

5.
Kiittäkää jo Korkeintanne,
kansat, kansain ruhtinaat,
lapsukaiset, vanhat, nuoret,
pienet, heikot, voimakkaat!
Halleluja, kiitoksenne
nouskoon maasta taivaaseen,
yhtyköön se enkeleitten
taivaalliseen kiitokseen.

6.
Sieluni, nyt kiitä Herraa,
lunastajaa, luojaasi!
Lapsekseen hän sinut osti,
orjuudesta vapaaksi.
Hän on aina auttajasi,
armossaan vie autuuteen.
Kiitä riemuiten siis Herraa
nyt ja aikaan iäiseen!

Lina Sandell psalmin 148 ja apokryfisen Kolmen miehen kiitoslaulun pohjalta 1879. 

Suom. 1886, 1892. 

Virsikirjaan 1938. 

Uud. ja säk. 4 suom. Anna-Maija Raittila 1984. 

Virsikirjaan 1986

Kalareissu alkaa Suomesta

Särki roskakala? No way, Jose!
Kuva wikimedia

Juhannus on jo takana ja tarkoitus olisi nyt lähteä kalaan. Pyydämme kalaruoan ystävän ja taitavan valmistajan, Herramme Jeesuksen Kristuksen, hyvää siunausta ja armollista läsnäoloa matkallemme. Kalamiehiä Hän ydinjoukkoonsa valitsi useampiakin. Pietari sai melkoisen kalansaaliin! Ja Magdalan Mariakin oli kotoisin kalankuivatustornin kaupungista (Migdal, torni).

Toivon sydämestäni, että nimimerkki Petri, entinen kalakaverini Jyrki ja monet muut aktiiviset kirjoittajat lähtisivät kanssani reissuun mukaan. Koetan osaltani käyttäytyä, ettei eno putoaisi veneestä.

Tarkoitus on kyllä lähteä hieman kaukaisemmille kalavesille, mutta päästäksemme aiheeseen evineen ja kiduksineen katsotaan ensin tilannetta siellä tuhansien järvien Suomessa.


Roskakala?
Savon Sanomissa oli tänä aamuna 26.6. hieman loukkaavaan sävyyn otsikoitu juttu - roskakalat proteiinin lähteeksi. Vaikka juttu sinänsä on positiivinen sisällöltään, professori Atte von Wright siellä kertoo, että roskakalatkin ovat parempia proteiinin lähteitä kuin Suomessa kooltaan yleensä kovin pienet hyönteiseteli ötökät.

– Roskakalat, kuten särki ovat erinomaista ravintoa. Näitä on aiemmin käytetty esimerkiksi kuivakalana ja alettu syyttä hyljeksiä, Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professori Atte von Wright tuumaa.

Nice. Mutta kuka antaa oikeuden kutsua särkeä roskakalaksi?

Väitän, että särjellä on aivan yhtä lailla olemassaolon oikeus ja kalan arvo kuin säyneellä, ahvenella, karpilla, muikulla, hauella, silakalla, ankeriaalla, kuhalla, nieriällä, lahnalla, lohella ja mateella (wikipediassa on luettelo kaikista Suomen kaloista).

Särki ei ole roska sen enempää kuin taimenkaan on roska tai hiiri on roska. Protestoin tässä särjen arvon puolesta, vaikkei se niin maukas syötävä ihmiselle olisikaan. Emme ole maailman napa, ja muillakin elämämuodoilla on elinoikeus ja arvonsa Jumalan luomakunnassa. Särki on Jumalan luoma ja itsessään arvokas.

Ihminen antaa arvioita omien syömätottumustensa ja tapojensa mukaan pitkästä kokemuksesta:

Lahnan pää, lampaan pää, hauen pää, halon pää...


Kala-sana
Me suomalaiset olemme suhteellisen äskettäin tulleet metsistä ja vaihtaneet kalastajan ja metsästäjän ja keräilijän ammatit maanviljelyyn, metsänhoitoon ja sitten teollistuneet aina Nokiaan asti. Kalat ovat aina uineet seuranamme Suomen niemellä, puroissa ja virroissa, lammissa, metsä järvissä, suurilla ulapoilla ja maatamme ympäröivissä merissä.

Itse asiassa sanotaan jossain, että sana KALA olisi suomenkielen vanhimpiin kuuluva sana, vaan mahtaako olla, Mauri Rastas kun sanoo

Kaikkein vanhimmat suomen kielen sanat: ala-, kadota, kuka, maksa, me, mikä, minä, niellä, nimi, nuoli, nuolla, pesä, punoa, silmä, suoni, sydän, tuo, uida.
Seuraavaksi vanhimmat: e-, jää, kaksi, kolme, kuolla, kusi, 6, kuusi, kyynär, käsi, mennä, neljä, pelätä, sarvi, sata, syli, talvi, tämä, vaski, veri, viisi, voi ja ydin.
uralilaiset kielet

Lisätäänkö sinne KALA, osaahan se uidakin! Mutta kun unkarilaiset kutsuvat sitä nimellä hal. Mikä heitä oikein vaivaa, hal? No, onhan meillä sentään kilohaili.


Kala sanastoa

Isomman puoleinen jänkäkoira. Kuva tosin on otettu 1. 4.
Kuva Vesan aloitussivu

Entisaikojen saastumattomissa, puhtaissa ja hyvin harkitusti kalastetuissa vesissä hauet saattoivat tosiaan kasvaa melkoisiksi ja kalaparvet iloisesti uiskentelivat Itämeressäkin, jonka kohta olemme myrkyillämme tappaneet, Laatokasta puhumattakaan.

Kalaan ja kalastukseen liittyvä sanasto lienee myös suurelta osin hyvin vanhaa ja omaperäistä.  Evä, kidukset, suomut ovat erityisiä sanoja, uimarakko uudempaa kieltä, pyrstö on linnullakin ja lehdellä ruoto, ehkä kalalta lainattu sana. Talvella pilkimme ja kesällä ongimme ja laskemme rysiä. Kaikki nämä ovat omaperäisiä sanoja, sen sijaan verkkoja on monenlaisia kalaverkoista aina tietoverkkoihin asti (englanniksi network mutta Internet on hämähäkin seitti, web).

Kalaan liittyvä suomenkielen sanasto on myös nähtävissä monissa paikannimissä ja on meillä järveä Kalatonta ja Kalajokea ja mistä juontunee paikannimi Lohtaja. Suomen kansalliskala on ahven ja onhan meillä Ahvenisto, Ahvenanmaa, Ahvenjärvi ... onkohan näillä sanoilla mitään yhteyttä muinaissuomalaiseen vesien jumaluuteen nimeltä Ahti?

Kalamiehen loitsu

Anna, Ahti, ahvenia,

Pekka, pieniä kaloja,

pistä pientä kukkokalaa,

keskulaista keittokalaa,

pane pari pökkelöistä,

kyrmyniska költiäistä

erämiehen evähiksi,

pyyntimiehen purtaviksi.

Suomen Kansan Vanhat Runot 6

Savon runot 2

Kuin kala vedessä

Varsin hyvin sopeutuu kala veteen. Huonommin se pärjää kuivalla maalla. Toivon, että tällä reissulla opimme yhdessä arvostamaan kalan ihmeellisyyttä ja torjumaan kaiken puheen "roskakaloista" vaikka mimmoisista piikkisistä kiiskistä olisi kyse puhumattakaan simpusta!

Kivisimppu ei ole kovin kaunis, mutta ei se silti ole roska.
Kuva wikimedia